Verkkojumalanpalvelukset ovat osoittautuneet perinteisiä jumalanpalveluksia suositummiksi – väkeä on enemmän kuin kirkkoon mahtuisi

Kirkkoherra Heikki Nenosta kuvattiin Pääsiäisyön jumalanpalveluksen nauhoituksessa Huopalahden kirkossa Helsingissä 31. maaliskuuta. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Hannu Aaltonen, Markus Heikkilä / STT

Koronapandemian vuoksi aloitetut verkkojumalanpalvelukset ovat osoittautuneet suositummiksi kuin perinteiset jumalanpalvelukset, mutta verkkojumalanpalveluksesta myös poistutaan herkemmin kuin kirkon penkistä.

– Klikkauksia on enemmän kuin jumalanpalveluksessa käyntejä. Striimauksia katsotaan aika matalalla kynnyksellä ja katsojia on yleensä enemmän, mutta alusta loppuun koko jumalanpalveluksen katsojien määrä on sitten pienempi, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

Kuten verkkomaailmassa on tapana, keskittymiskyky ei aina välttämättä riitä koko lähetyksen katsomiseen.

– Tarjontaakin on enemmän, ja tavallaan on hyvä juttu, että oman seurakunnan jumalanpalveluksen sijasta jokainen voi valita minkä vain seurakunnan ja seurata sitä.

Analytiikkaa siitä, mikä vetoaa katsojiin, ei ainakaan vielä ole tullut Salmisen tietoon. "Top10 -jumalanpalvelukset" -listaus olisi kuitenkin kiinnostava ajatus.

– Olisi mielenkiintoista seurata, että katsovatko ihmiset esimerkiksi oman seurakuntansa lähetystä vai jotain muuta, Salminen pohtii.

Korona kirkasti kirkon tehtävän

Jyväskylän Keltinmäen alueseurakunnan vt. aluekappalainen Kirsi Pohjola on Salmisen kanssa samaa mieltä. Kirkon tarjoamat verkkopalvelut kiinnostavat.

– Etenkin musiikkiin liittyvissä tallenteissa ja striimauksissa katsojamäärät ovat hurjan paljon suuremmat kuin mitä kirkkoon mahtuisi. Jos taas ajatellaan vaikkapa jumalanpalveluksia, niin piipahtelu on lisääntynyt. Kyllähän toki kirkon penkistäkin voit lähteä kesken pois, mutta se on harvinaisempaa, Pohjola sanoo.

Pohjola näkee koronapandemian tuoneen mukanaan kaivatun muutoksen kirkkoon.

– Tämä on ravistellut loistavalla tavalla sekä meidän työtapojamme että toimintakulttuuriamme. Korona on kirkastanut sen, miksi me olemme olemassa ja millainen meidän kannattaa olla. Se on tietyllä tapaa vahvistanut sekä perinteistä työtä että etäpalveluita, tuonut esille niiden parhaat puolet.

– Koen niin, että kirkko sopeutuu aina siihen tilanteeseen, mikä kulloinkin on käsillä: sitä se on tehnyt jo satoja vuosia. Vastataan aina siihen hengellisyyden elämisen tapaan, mikä on luontevinta, Pohjola jatkaa.

"Pahviseurakunta" päivystää kirkossa

Helsingin Haagan seurakunnan pappi Sami Lahtinen kertoo, että striimit ovat keränneet hieman enemmän katsojia kuin mitä paikan päälle ennen korona-aikaa tuli.

– Ydinporukan lisäksi meidän jumalanpalveluksiamme katsellaan myös ympäri Suomea.

Myös Haagan seurakuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä kirkon läsnäoloon netissä. Monilla yhteydenpito seurakuntaan on lisääntynyt esimerkiksi sosiaalisessa mediassa läsnäolon myötä. Jumalanpalveluksistakin on tullut vuorovaikutuksellisempia, kun ihmiset ovat kommentoineet lähetyksiä jo niiden aikana.

Huopalahden kirkossa penkitkin ovat nykyisin täynnä, sillä seurakunnan yhteisvastuukeräys toteutettiin niin, että lahjoittajat saivat lähettää kuvan itsestään. Se liitettiin pahvihahmoon ja pantiin kirkon penkkiin istumaan.

"Pahviseurakunta" kokoontuu myös pääsiäisenä ja sen jälkeenkin.

– Kun tiukimmista rajoituksista päästään, pahveilla voidaan merkitä hyvin turvavälejä. Mutta kyllä sitten lopulta tehdään taas tilaa eläville ihmisille. Pahvihahmon saa sitten kotiin, tai ehkä me tehdään tuonne seinälle jonkinlainen "hall of fame" siitä, ketkä olivat tänä vuonna mukana yhteisvastuukeräyksessä, Lahtinen pohtii.

– Kun pääsiäislauantaina on hiljaista muuten, niin olemme miettineet "pahvihahmoliveä", jossa kuvattaisiin seurakuntaa koko päivä eri kuvakulmista, Lahtinen jatkaa.

Myös Lahtinen näkee korona-ajan tuoneen hyvää seurakunnan toimintaan.

– Olemme päässeet miettimään puhtaalta pöydältä, että miten tätä työtä kannattaa tehdä. Olemme pyörittäneet kaiken maailman piirejä ja kokouksia 20 vuotta vain siksi, että niin on tehty 20 vuotta. Emme ole välttämättä miettineet, mitä meidän kannattaisi tehdä.

Korona-aika kuormittaa myös kirkon työntekijöitä

Vaikka pandemia on tuonut mukanaan paljon hyvää, korona myös kuormittaa kirkon työntekijöitä.

– Jaksaminen on koetuksella. Selkeä viesti on ollut se, että pystytään vielä kohtaamaan muutoksia ja kyllä pärjätään. Sivulauseena kuitenkin on, että "kunhan tämä tilanne selätetään ja päästään avaamaan", Salminen sanoo.

Sami Lahtinen tapaa ihmisiä papin työssään myös korona-aikana esimerkiksi kastetilaisuuksissa ja hautajaisissa. Hän uskoo, että sosiaalisen elämän puute vaivaa yhtä lailla kirkon työntekijöitä kuin muitakin ihmisiä.

– Etätyötä varmasti jaksaisi paremmin, jos muuten voisi tavata ihmisiä.

Pääsiäisen aikaan kirkko on jatkanut aktiivisena verkossa. Palmusunnuntaina nähtiin perinteinen Via Crucis -pääsiäisvaellus verkossa esitettävänä lyhytelokuvana, ja pääsiäisen jumalanpalveluksia voi totutusti seurata verkossa.

Kirkon tutkimuskeskus ennakoi taannoin, että viime vuonna evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyjien määrä tulee nousemaan edellisvuodesta, ja kirkosta eronneiden määrä taas jäänee edellisvuotta alhaisemmaksi.

Kirkon kokonaisjäsenmäärään ennakoidaan viime vuosien tapaan maltillista, noin prosentin laskua.

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut