Norjalaiset eivät ole tuulivoimasta yhtä innoissaan kuin ennen, joten suomalaisten suursuunnitelma Finnmarkissa pyörii tyhjää

Tuulipuistoa on suunniteltu Rástigáisa-tunturin pohjoispuolelle. Saamelaiset pitävät aluetta pyhänä. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Tuija Sorjanen / STT

Suomalainen energiayhtiö St1 on vuosien ajan suunnitellut isoa tuulipuistoa Norjan Finnmarkiin Suomen pohjoisrajan lähelle. Nyt hanke on jäissä, sillä norjalaisten suhtautuminen mantereelle rakennettavaan tuulivoimaan on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Norjan parlamentti pohtii muutoksia lupalainsäädäntöön, eikä hakemuksia käsitellä ennen kuin muutoksista on linjattu.

Hankkeesta käytetään nimeä Davvi, joka on pohjoissaamea ja tarkoittaa pohjoista.

Vielä pari vuotta sitten yhtiö väläytteli, että tuulisähköä siirrettäisiin power-to-x-laitokseen, jollaista se kaavaili Kemiin.

St1 toivoo yhä tuulipuiston toteutumista

Tuulivoimaa rakennettiin Norjaan paljon viime vuosikymmenellä, mutta se alkoi herättää kansalaisissa ja ympäristöjärjestöissä epäluuloja muun muassa suunniteltua suurempien turbiinien, maisemahaittojen sekä lintujen vaarantamisen ja poronhoidon haittaamisen vuoksi.

St1 oli aistinut Norjan tuulivoimabuumin, mutta ei ehtinyt aloittaa töitä Finnmarkissa.

Tuulipuiston kooksi on mainittu noin 80 neliökilometriä. Yksittäisiä laitoksia olisi sadasta noin 270:een. Puisto sijoittuisi Rástigáisan tunturialueen pohjoispuolelle Tanan ja Lebesbyn kuntien alueelle.

Toivo hankkeen etenemisestä elää edelleen. St1:n projektipäällikkö Thomas Hansen kertoo, että yhtiö on laittanut viimeisimmän hakemuksensa viranomaisille ennen joulua ja odottaa nyt sen käsittelyä.

Kemin power-to-x-laitoksesta hänellä ei tällä hetkellä ole kerrottavaa.

Tuulipuistohanketta on vetänyt norjalainen Grenselandet Ab , jonka suurin omistaja St1 on. Se tosin on kertaalleen jo ilmoittanut, että se ei aio vetää voimalinjoja Norjasta Suomeen.

Suomen puolelle vedettävistä linjoista päättäisi valtion voimalinjayhtiö Fingrid sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lapin Liitossa Davvista on kuultu viimeksi vuonna 2017, kertoo maakuntakaavan suunnittelujohtaja, arkkitehti Riitta Lönnström.

– Voimalinjojen vetäminen Lapin läpi ei olisi mikään helppo asia, Lönnström sanoo.

Maakuntakaavassa 2040 kyllä näkyy Fingridin esityksestä voimalinja Rovaniemen Pirttikoskelta Norjan rajalle. Lönnströmin mukaan merkintä ei kuitenkaan osoita tarkkaa sijaintia, vaan tarvetta paikasta toiseen. Linjalla ei Lapin Liiton tietojen mukaan ole tekemistä Davvi-hankkeen kanssa.

Suomi saa sanoa sanottavansa

Jos hanke Norjassa etenee, myös Suomi saa antaa siitä lausuntonsa niin sanotun Espoon sopimuksen mukaisesti. Sopimus velvoittaa valtioita neuvottelemaan toistensa kanssa hankkeista, joilla voi olla valtioiden rajat ylittäviä haitallisia vaikutuksia.

Davvi-puistoa vastustavat esimerkiksi Suomen ja Norjan saamelaiskäräjät, pohjoismainen saamelaisneuvosto ja luonnonsuojelujärjestöt. Finnmarkilaiskunnat Tana ja Lebesby suhtautuvat nekin projektiin skeptisesti.

Davvi tulisi Utsjoen saamelaiskunnan naapuriin, välissä olisi vain Tenojoki ja joitakin tuntureita. Utsjoella asiasta on järjestetty kuulemistilaisuuksia viimeksi muutamia vuosia sitten. Kunta vastustaa tuulipuistoa.

Finnmark on kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualuetta, ja toisin kuin Suomi, Norja on ratifioinut saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet tunnustavan YK:n ILO169-sopimuksen.

Saamelaiset ei vät halua teollisuutta pyhille tuntureilleen

St1:n Davvi-tuulivoimahanke Finnmarkissa on noussut viimeisen vuoden aikana julkisuuteen ennen kaikkea sen kohtaaman vastustuksen takia. Pohjoismainen saamelaisneuvosto tiedotti syksyllä, että se ei hyväksy suunnitelmaa. Suomen ja Norjan saamelaiskäräjät vastustavat hanketta.

Pohjoismaisen saamelaisneuvoston varapresidentti Áslat Holmberg sanoo tiedotteessa, että saamelaiset joutuvat kantamaan ilmastonmuutoksesta kaksinkertaisen vastuun.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat arktisella alueella, ja ne uhkaavat saamelaisten kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja. Nyt meidän perinteisille maillemme kohdistuu myös valtavia uusiutuvan energian hankkeita.

Tuulipuistoa on kaavailtu alueelle, joka on luonnontilaisuudessaan eurooppalaisittain harvinainen. Saamelaiset pitävät Rástigáisaa ja sen ympäristöä historiallisesti pyhänä. Moni perhe hoitaa siellä porojaan. Tuulipuiston rakentaminen ja sen vaatima infrastruktuuri pirstaloisi porolaitumet ja aiheuttaisi monenlaista häiriötä elinkeinolle. Paikalla on muitakin kulttuurisia arvoja.

St1 on tiedotteissaan vannonut kantavansa projektista sosiaalista vastuuta ja arvioivansa sen vaikutuksia.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut