Koronatukien käytössä ilmennyt yksittäisiä väärinkäytösepäilyjä, KRP:n rahanpesun selvittelykeskus epäilee varoja päätyneen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyville ihmisille

KRP:n mukaan tukia on mahdollisesti käytetty yritys- tai sijoitustoimintaan vastoin tuen myöntämisen ehtoja. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Jecaterina Mantsinen / STT

Keskusrikospoliisin (KRP) rahanpesun selvittelykeskus sai viime vuonna yhteensä 216 koronaviruspandemiaan liittyvää rahanpesuilmoitusta. Yksi havaituista ilmiöistä oli korona-avustuksiin ja -tukiin liittyvät epäillyt väärinkäytökset.

KRP:n mukaan tukia on mahdollisesti käytetty yritys- tai sijoitustoimintaan vastoin tuen myöntämisen ehtoja. Avustuksia on esimerkiksi nostettu käteisenä ja perusteetta siirretty eteenpäin yksityishenkilöille.

– On ilmennyt, että varoja on käytetty vastoin avustuksen tai tuen käyttötarkoitusta. Lisäksi hakijoiden joukossa on ollut ihmisiä, joilla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sanoo STT:lle selvittelykeskuksen päällikkö Jaakko Christensen.

KRP:n mukaan epäillyt väärinkäytökset koskevat Valtiokonttorin, ely-keskusten ja Business Finlandin myöntämiä tukia. Christensen ei kommentoi koronatukiin liittyvien epäiltyjen väärinkäytösten määrää, mutta sanoo, että kyse on yksittäisistä tapauksista.

Koronatukien väärinkäytöksistä esitutkintoja

Mahdollisesti väärinkäytettyjen koronatukien summat vaihtelevat. Niiden joukossa on myös noin 100 000 euron avustuksia, Christensen sanoo. Osa selvittelykeskuksen tietoon tulleista epäilyistä on siirtynyt esitutkintaan, eli niissä epäillään rikosta.

Christensen ei tarkemmin kommentoi esitutkintaan siirtyneitä asioita, sillä niistä tiedottamisesta vastaavat juttujen tutkinnanjohtajat. Hän ei myöskään tarkemmin avaa väärinkäytösepäilyissä ilmi tullutta järjestäytyneen rikollisuuden roolia tai toimijoita.

– Jättäisin sen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmään. En kommentoi sitä, onko tässä jonkin ulkoisesti tunnistettavan jengin toimintaa. Joka tapauksessa järjestäytynyttä, vakavaa ja ammattimaista rikollisuutta.

Yksi selvittelykeskuksen tietoon tullut koronapandemiaan liittyvä rahanpesuepäily on Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoihin liittyvä tapaus, jonka esitutkintaa on tehty KRP:ssä. Tutkinnassa yhtenä rikosnimikkeenä on ollut törkeä rahanpesu.

Business Finland: Avustuksia palautettu, mutta syy harvoin väärinkäytös

Business Finlandin mukaan sen myöntämissä korona-avustuksissa on ilmennyt vain vähän väärinkäytöksiä. Yksin Business Finland on koronatilanteessa myöntänyt häiriörahoitusta yli 20 000 projektille. Kyse on yhteensä lähes miljardista eurosta. Johtaja Kari Komulainen sanoo, että jo päättyneistä 11 000 projektista noin kolmessa prosentissa yritys on joutunut palauttamaan osan saamastaan avustuksesta. Syy on ollut joko se, että varoja on käytetty muuhun kuin kehittämiseen tai kehittämistoimista on syntynyt vähemmän kustannuksia kuin mihin alun perin varauduttiin. Valtaosa palautuksista koskee Komulaisen mukaan muuta kuin väärinkäytöstilanteita.

Epäilyttäviä koronatilanteella selitettyjä käteisnostoja ja liiketoimia

Avustuksiin liittyvien väärinkäytösten lisäksi rahanpesun selvittelykeskus on saanut koronapandemiaan liittyviä ilmoituksia käteisnostoista.

– Näissä epäilyttävän liiketoimen perusteena on se, että asiakas on pyytänyt nostamaan hänelle epätavallisen suuren summan käteistä ja selityksenä on se, että hän ei luota pankkijärjestelmään pandemian aikaan, Christensen sanoo.

Lisäksi selvittelykeskukselle on ilmoitettu epäilyttävistä ulkomaihin kytkeytyvistä liiketoimista, joita on selitetty koronatilanteella. KRP:n mukaan osassa tapauksista näyttää olevan kyse kansainvälisestä petosrikollisuudesta, jossa on ilmennyt erilaisia korona- ja rakkauspetoksia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut