Marin: Hallitus ei suunnittele rokotusten painottamista pahimmille epidemia-alueille ennen kuin riskiryhmiin kuuluvat on rokotettu koko maassa

Marin kommentoi asiaa pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Elina Korkee / STT

Exit-suunnitelmaa eli tiekarttaa koronakriisin jälkeiselle ajalle käsitellään hallituksessa alkavalla viikolla, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.

Suunnitelmaa on Marinin mukaan määrä käsitellä pääsiäisen jälkeen parlamentaarisesti eli siten, että myös oppositiopuolueiden edustajat ovat mukana.

Marinin mukaan valtiojohtoiselle elvytykselle on perusteita vielä lähiaikoina.

– Pitäisi saada talouskasvua, joka on myös ympäristöllisesti kestävää. (...) Ei ole syytä eikä ole järkevää painaa jarrua, arvioi Marin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti alkuviikosta kulttuurialan tiekartan koronaepidemian jälkeiseen aikaan. Se sisältää hahmotuksen siitä, millaisessa tilanteessa ja millä tavoin yleisötapahtumia voitaisiin taas alkaa järjestää.

Marinin mukaan hallitus ei suunnittele koronarokotusten painottamista pahimmille epidemia-alueille, ennen kuin riskiryhmiin kuuluvat on rokotettu koko maassa.

Marin sanoi haastattelutunnilla, että hallitus on valmis antamaan esityksen rokotusten alueellisesta painottamisesta sitten, kun muun muassa terveydenhoidon henkilökunta sekä ikäihmiset ja muut riskiryhmät on rokotettu.

– Käytännön toteutusmalli on vielä pohdinnassa, sanoi Marin.

"Toivomme, että tartuntakäyrät lähtevät laskuun"

Rokotusjärjestyksen muuttaminen nyt ei Marinin mukaan ole käytännössäkään realistista: Suomeen on saatu ja lähiaikoina on tulossa niin vähän rokotteita, että niistä ei saataisi riittävän nopeasti apua pääkaupunkiseudun ja Turun vaikean epidemiatilanteen muuttamiseen.

– Emme vielä saa maahan niin paljon rokotteita, että pääsisimme pääkaupunkiseudulla niin laajasti rokottamaan, että taitettaisiin epidemia, sanoi Marin.

Hallituksen esitys liikkumisrajoituksista, joita mahdollisesti määrättäisiin pahimmille epidemia-alueille, on eduskunnassa valiokuntakäsittelyvaiheessa. Marinin mukaan edessä on vielä useita vaiheita, joissa rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta pitää arvioida.

– Me kaikki toivomme, että tartuntakäyrät lähtevät laskuun (...) ja näihin toimenpiteisiin ei jouduttaisi turvautumaan, sanoi Marin.

Rokotesodasta kärsisivät kaikki

Marinilta kysyttiin haastattelutunnilla myös sitä, pitäisikö Euroopan unionin kieltää koronarokotteiden vienti ja siten parantaa rokotteiden saatavuutta Euroopassa. Marinin mukaan tämä ei olisi viisasta.

Marin totesi, että koronaepidemia on maailmanlaajuinen ongelma ja siksi tavoitteena tulee olla, että koko maailman väestö rokotetaan.

Jos EU ryhtyisi kieltämään valmiiden koronarokotteiden vientiä, olisi Marinin mukaan mahdollista, että jotkin muut maat vastaavasti kieltäisivät viemästä rokotteiden ainesosia EU-maihin.

– Jos ajautuisimme rokotesotaan (...), kaikki siitä yhdessä kärsisimme. Sellaista tilanteen kärjistymistä pitää välttää, sanoi Marin.

Marin: Sopimisen kulttuuri työmarkkinoilla on vahvuus

Kuluneella viikolla työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ilmoitti luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta. Järjestö on päättänyt siirtää vastuun sopimusten neuvottelemisesta uuteen työnantajayhdistykseen ja keskittyä itse muun muassa yrityskohtaisen sopimisen edistämiseen. Syksyllä taas Metsäteollisuus kertoi jättävänsä työehdoista sopimisen ja siirtävänsä neuvottelut kokonaan yritystasolle.

Marin vastasi haastattelutunnilla esitettyyn kysymykseen, että tällainen suunta varmasti nähdään palkansaajapuolella valitettavana. Hänen mukaansa työehtosopimusjärjestelmä ja sopimisen kulttuuri on ollut Suomessa työmarkkinoiden vahvuus.

– Kyllä se kokonaisuudessa varmaan murtaa luottamusta palkansaajien ja työnantajien välillä. Haluaisin mieluummin, että pyrittäisiin rakentamaan luottamusta eikä murentamaan, sanoi Marin.

Marinin mukaan hallitus ei ainakaan vielä ryhdy laatimaan esimerkiksi minimipalkkalakia tai muutakaan lainsäädäntöä, jolla säädettäisiin työmarkkinoiden pohjatasosta yleissitovien työehtosopimusten puuttuessa.

– Tässä vaiheessa suhtaudun sillä tavalla, että näemme tulevilla kierroksilla, millaiseksi malli muotoutuu, sanoi Marin.

Haastattelutunnin päätteeksi Marinilta kysyttiin vielä kesäajasta.

– Pitäisikö luopua kellojen veivauksesta? kysyi toimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista.

– Kyllä pitäisi, vastasi Sanna Marin.

Kommentoi

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Heidi kamppaili oman jaksamisensa kanssa, kunnes sai avukseen Sinin

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut