Ylilääkäri torjuu liikkumisrajoitukset – "Ruuvia ei kannata kiristää nyt äärimmilleen, voi kääntyä itseään vastaan"

Rajoituksilla voitaisiin rajata liikkumista esimerkiksi vain välttämättömiin menoihin, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiin. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Mia Peltola / STT

Kaavaillut liikkumisrajoitukset eivät ole vallitsevassa koronatilanteessa hyödyllisiä, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala. Hänen mielestään rajoituksille ei ole epidemiologisessa mielessä Varsinais-Suomessa tai Turussa tarvetta. Liikkumisrajoitusten asettaminen ei ratkaise alueen tilannetta.

– Nyt ei kannata kiristää ruuvia äärimmilleen. Se voi kääntyä itseään vastaan, hän sanoo.

"Ei merkitystä perhe- ja lähipiirin tartunnoille"

Hallitus on pohtinut liikkumisen mahdollista rajoittamista pahimmilla epidemia-alueilla, joihin lukeutuvat pääkaupunkiseutu ja Turku.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen, että liikkumisrajoitusten yksi tarkoitus olisi lopettaa huvin vuoksi ostoksilla pyörimiset ja kokoontumiset kotioloissa. Hänen mukaansa liikkumisrajoituksilla pystyttäisiin puuttumaan hyvin laajasti erilaisiin kontakteihin ja saamaan ne mahdollisimman vähiin.

Rajoituksilla voitaisiin rajata liikkumista esimerkiksi vain välttämättömiin menoihin, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiin. Kaavaillut liikkumisrajoitukset eivät estäisi ulkoilua, mutta oman kotiväen lisäksi saisi tavata vain yhtä ulkopuolista.

Ylilääkäri Rintala katsoo, ettei liikkumisen rajoituksilla pystytä pureutumaan kaikkein merkittävimpiin tartunnanlähteisiin.

– Liikkumisrajoituksilla ei ole perheen ja lähipiirin tartunnoissa käytännössä merkitystä.

Varsinais-Suomessa, kuten myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus), koronatartuntoja tapahtuu eniten oman perheen sekä muun lähipiirin kesken. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tartunnoista 27 prosenttia oli viime viikolla peräisin samassa taloudessa asuvilta ja 14 prosenttia lähipiiristä, kuten ystäviltä tai sukulaisilta. Lähipiiriin tartunnoiksi on luokiteltu myös vaihto-opiskelijoiden tartunnat Turussa. Rintala arvioi, että vaikka Turun Ylioppilaskylän isoja tartuntaryppäitä ei otettaisi lukuun, se ei suuresti heilauttaisi koko maakunnan kokonaistilannetta.

Myös Husin alueella tartunnat saadaan hyvin usein läheisiltä ihmisiltä.

– Lähipiiri, joka tarkoittaa samaa perhekuntaa tai muutoin läheisissä tekemisissä olleita ihmisiä, kattaa noin puolet tunnistetuista tartunnoista, sanoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Husissa on jäänyt viime viikkoina tunnistamatta noin 40 prosenttia tartunnanlähteistä. Myös Varsinais-Suomessa luku oli esimerkiksi viime viikolla samaa luokkaa.

Työpaikat myös kärkikastissa

Tartuntalähteiden kärkikastiin nousevat myös työpaikat. Järvisen mukaan tartuntoja löytyy hyvin erityyppisistä työpaikoista, kun taas Rintala nostaa esiin erityisesti teollisuuden ja rakennusalan. Tämän jälkeen listalla tulevat esimerkiksi Husin alueella yksityistilaisuudet ja ravintolat. Viimeksi mainitut ovat tartuntalähteinä tosin eri kastissa kuin oma perhe- tai lähipiiri, viikkotasolla kymmenen prosentin hujakoilla tai alle.

Sekä Järvinen että Rintala arvioivat, että riski saada koronatartunta esimerkiksi ulkona kaverin kanssa liikkuessa tai kaupassa käymisen yhteydessä on hyvin pieni, etenkin kun noudattaa maski-, turvaväli- ja muita suosituksia. Liikkumisrajoitusten ulottaminen raittiiseen ulkoilmaan tai ostoksille menemiseen ei siis pysäytä tartuntojen syntymistä, vaan näissä on Järvisen mukaan kyse enemmän sivuvaurioista.

– Ideahan on se, että pyritään kahlitsemaan ihmisten liikkeitä niin, että he eivät pääse tapaamaan toisiaan. Jos on vaikkapa liikkumisrajoitus illalla, niin on hankalampi lähteä juhlimaan, Järvinen sanoo.

Hän muistuttaa, että kovat rajoitukset ovat toimineet esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa.

Järvisen mukaan Husin tartuntamäärät ovat nyt aivan liian korkealla tasolla.

– Meidän pitäisi päästä marraskuuta edeltävälle tasolle. Tämä tarkoittaa kolmasosaa nykyisestä eli noin tuhatta viikoittaista tartuntaa, jotta voisimme olla niin sanotusti rauhassa.

Miten koronaa tulee ulkomailta?

Rintalan mielestä mahdolliset liikkumisrajoitukset voisivat pahimmillaan jopa lisätä ihmisten kokoontumisia sisätiloihin.

– Ne voivat lisätä koronaväsymystä, sitä että ihmiset alkavat vähän turtua ja kyllästyvät siihen, että koko ajan kiristetään ja kiristetään rajoituksia.

Rintala perääkin poliitikoilta nyt malttia sen suhteen, ettei liikkumisrajoituksia otettaisi käyttöön suin päin. Hän toivoo, että tautitilannetta ja jo käytössä olevien varotoimien vaikutusta seurattaisiin Varsinais-Suomen osalta ainakin tämä viikko.

Rintalan mukaan avainasemassa lisätartuntojen torjunnassa on nimenomaan kansalaisten oma aktiivisuus eli se, että ihmiset itse välttäisivät turhia kontakteja eivätkä esimerkiksi menisi kavereiden luokse tai kokoontuisi juhlimaan.

Asia, joka häntä mietityttää, on myös Suomeen tulevat ulkomaalaiset työntekijät ja vaihto-opiskelijat ja se, tuleeko tätä kautta Suomeen lisää koronavirusvarianttia.

– Tämä on se toinen asia, mihin pitäisi kiinnittää nyt enemmän huomiota kuin siihen, että kansalaiset lukitaan neljän seinän sisälle.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut