Supo havaitsi viime vuonna poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä – kohteena Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valmistelu

Laittoman tiedustelun painopiste siirtyi viime vuonna kyberympäristöön, kun koronarajoitukset vaikeuttivat henkilötiedustelua ja toisaalta poliittisen päätöksenteon valmistelu siirtyi suurilta osin verkkoon. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Jecaterina Mantsinen / STT

Suojelupoliisi (supo) havaitsi viime vuonna poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä. Ne kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

– Tälle yksi selitys on todennäköisesti korona, joka on vaikeuttanut perinteistä henkilötiedustelua, jolloin laittoman tiedustelun painopiste pienen viiveen jälkeen siirtyi kyberympäristöön, kun henkilötiedustelu muun muassa matkustusrajoitusten takia vaikeutui, sanoi supon päällikkö Antti Pelttari suojelupoliisin vuosikirjan julkistamistilaisuudessa.

Koronarajoitusten myötä myös poliittisen päätöksenteon valmistelu siirtyi suurilta osin verkkoon.

– Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille toimivaltaisille viranomaisille, sanotaan tänään julkaistussa vuosikirjassa

Supon mukaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa vakoilua harjoittavat edelleen lähinnä Kiina ja Venäjä.

Eduskun taan kohdistunut hyökkäys oli supon mukaan APT31-operaatio

Supo kertoi viime viikolla, että sen tiedustelutietojen mukaan eduskunnan viimevuotisessa kybervakoiluoperaatiossa oli kyse niin kutsutusta APT31-operaatiosta. APT31 on kybervakoiluryhmä, joka yhdistetään useiden eri verkkosivujen mukaan Kiinan valtioon.

Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii hyökkäystä törkeänä vakoiluna, törkeänä tietomurtona ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena. Tutkinnanjohtaja Tero Muurman ei kommentoinut, päästiinkö hyökkäyksessä tietojärjestelmään sisälle tai saatiinko tietoja vietyä. Hänen mukaansa hyökkäys on kohdistunut useaan ihmiseen, mutta tarkkaa määrää ei voida vielä sanoa.

KRP:n mukaan yksi vaihtoehto on, että hyökkäyksellä yritettiin saada tietoa vieraan valtion hyödyksi tai vahingoittaa Suomea.

Pelttari ei kommentoi, oliko eduskuntaan viime vuonna kohdistunut hyökkäys vakavin tunnistettu vakoiluyritys.

– Meillä on useampia näitä tapauksia, joita kykenimme tunnistamaan ja joissa oli kohteena Suomen poliittinen päätöksenteko.

Pelttari: Tiedusteluvaltuuksista ollut hyötyä monissa tilanteissa

Tiedustelulain tuomat uudet toimivaltuudet ovat supon mukaan osoittautuneet tarpeellisiksi. Niistä on Pelttarin mukaan ollut hyötyä monissa erilaisissa tilanteissa.

– Nyt saamme hankkia tietoa entistä laajemmin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista vakavista uhkista, vaikka ne eivät olisi rikoksia, Pelttari sanoo.

Hän ei kommentoi, millaisissa konkreettisissa tilanteissa uusista valtuuksista on ollut hyötyä.

– En voi mennä yksityiskohtiin, mutta vajaan kahden vuoden aikana ne ovat osoittautuneet toimiviksi. Olemme käyttäneet valtuuksia, eli olemme hankkineet tiedustelun keinoin sellaista tietoa, mikä aikaisemmin valtuuksin ei olisi ollut mahdollista.

Tiedustelulait tulivat voimaan kesäkuussa 2019.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut