Hollantilaiset suuntaavat vaaliuurnille keskellä vaikeaa koronatilannetta – pääministeri Rutte tavoittelee jatkokautta

Hollantia yli kymmenen vuotta johtanut Mark Rutte tavoittelee vaaleissa jatkokautta pääministerinä. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Hollannissa on alkanut äänestys parlamenttivaaleissa. Varsinainen vaalipäivä on keskiviikkona, mutta osa äänestyspaikoista avasi ovensa jo tänään, jotta riskiryhmät pääsisivät äänestämään koronaturvallisesti.

Leidenin yliopiston professori Joop van Holsteijn arvioi, että pandemia tai sen hallinta ei välttämättä vaikuta vaalien tulokseen niin suuresti kuin voisi kuvitella.

– Mutta voi olla, että loppuviikosta olen jo vaihtanut mieltäni, van Holsteijn sanoo STT:lle puhelimitse.

Van Holsteijnin mukaan vaalien siirrosta pandemian vuoksi keskusteltiin Hollannissa jonkun verran viime vuonna, mutta se ei missään vaiheessa noussut vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi.

– Sen sijaan käytössä on monia ylimääräisiä keinoja, jotta äänestyspaikoille ei synny tungosta, van Holsteijn kertoo.

Äänestysajan pidentämisen lisäksi Hollannissa on annettu yli 70-vuotiaille mahdollisuus äänestää postitse. Erikoisia äänestyspaikkoja on myös avattu: esimerkiksi Rotterdamissa on kaksi äänestyspistettä, joissa äänensä voi antaa autokaistan kautta.

Rutte käy vaaleihin johtoasemasta

Alankomaita yli kymmenen vuotta johtanut Mark Rutte tavoittelee vaaleissa jatkokautta pääministerinä. Gallupien perusteella Rutten keskustaoikeistolainen VVD-puolue yltäisikin jälleen kerran vaalien suurimmaksi.

Koronapandemian aiheuttama kriisi ja siitä toipuminen on ollut näkyvin teema vaalien alla käydyissä keskusteluissa. Hiljattain Hollannissa koettiin rajuja mellakoita, kun öinen ulkonaliikkumiskielto otettiin käyttöön alkuvuodesta.

Rutten gallup-etumatka opposition äärioikeistolaiseen Geert Wildersiin ja tämän johtamaan vapauspuolueeseen on silti pitänyt pintansa.

Vaalitunnelma onkin ollut varsin erilainen kuin neljä vuotta sitten, jolloin oikeistopopulistien luoma haaste Rutten VVD:lle nähtiin paljon suurempana.

Koronavirus vei hapen muilta aiheilta

Vaalikampanjoiden jännitteen on arvioitu jopa lässähtäneen, koska huomio on keskittynyt pitkälti pandemian hallitsemiseen. Lisäksi voimassa olevat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet perinteistä kampanjointia julkisissa tiloissa.

Koronavirustilanne on Hollannissa edelleen huolestuttava. Reilun 17 miljoonan asukkaan maassa havaittiin maaliskuun alkupuolella keskimäärin nelisentuhatta uutta tartuntaa päivässä.

Koko pandemian aikana Hollannissa on ollut yli 16 000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa.

Pandemian alussa Rutten VVD-puolueen kannatus nousi selkeästi ja suosio on jotakuinkin säilynyt.

Jopa vapauspuolueen Wilders on myöntänyt, että koronavirus vaikuttaa vieneen hapen näiden vaalien ympäriltä.

– Nykyinen hallitus on melko suosittu nyt tai ainakin pääministeri on, mutta toisaalta kriisien aikaan ihmiset tapaavat tukemaan valtaa pitäviä, Wilders kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Koronan hallitsevuuden vuoksi vaalikeskusteluissa ei ole jäänyt yhtä paljon tilaa muille aiheille kuten maahanmuutolle.

Professori van Holsteijn kuitenkin huomauttaa, että Wildersin puolue näyttää säilyttävän nykyiset paikkansa parlamentissa.

– Wilders on pärjännyt melko hyvin, sillä oikealla laidalla on nousevia puolueita, jotka pyrkivät saamaan osansa hänen puolueensa äänestäjäkunnasta, van Holsteijn sanoo.

Vaikka vapauspuolue pitäisikin asemansa toiseksi suurimpana puolueena, on hyvin epätodennäköistä, että se päätyisi hallituskoalitioon, koska moni puolue on sulkenut pois hallitusyhteistyön mahdollisuuden vapauspuolueen kanssa.

Teflon-pääministeri väistelee kolhuja

Pitkään hallinnutta Ruttea on kutsuttu teflon-pääministeriksi, sillä niin sutjakkaasti hän on selviytynyt erilaisista kriiseistä ja kiitänyt pyörällään eteenpäin.

– Hän on antaa itsestään vaikutelman mukavana miehenä, optimistisena ja parhaansa yrittävänä. Mielestäni vaikuttaa siltä, että se riittää monelle hollantilaisäänestäjälle vaaleista toiseen, van Holsteijn selittää Rutten suosiota.

Tammikuussa Rutten hallitus kaatui skandaaliin, joka oli syntynyt, kun maassa paljastui, että tuhansia vanhempia oli syytetty väärin perustein lastenhoitokustannuksiin tarkoitettujen tukien väärinkäytöstä.

Eron jälkeen Rutten hallitus jatkoi toimitusministeristönä, eikä kriisistä ole näyttänyt jääneen kohtalokasta kolhua pääministerin suosioon.

Neuvottelut hallituskoalitiosta edessä

Yksi asia on van Holsteijnin mukaan Hollannin vaaleissa aina varmaa: tulevaa hallituskoalitiota on mahdoton arvata etukäteen.

– Ei ole sanottua, että nykyiset hallituspuolueet jatkaisivat, vaikka tukea olisi tarpeeksi.

Van Holsteijn huomauttaa, että osa hallituspuoleista on kampanjoinut kritisoimalla hallituksen tekemiä päätöksiä, vaikka ne ovat olleet mukana päättämässä asioista.

Hän pitää todennäköisenä, että Rutten VVD jatkaa hallitusvastuussa, mutta muiden hallituskumppanien nimeäminen etukäteen on vaikeaa.

Alankomaissa on perinteitä enemmistöhallituksen muodostamiselle, joten enemmistön saavuttamiseksi pienetkin puolueet voivat päätyä hallitusvastuuseen.

Puoluekenttä on varsin sirpaleinen. Parlamentin edustajainhuoneen 150 paikasta kisaa yhteensä 37 eri puoluetta.

Vaaleja seuraakin jälleen neuvottelut siitä, mitkä puolueet muodostavat hallituksen. Tammikuussa kaatuneessa hallituksessa oli Rutten VVD-puolueen lisäksi konservatiiviset kristillisdemokraatit (CDA) ja kristillinen liitto (CU) sekä keskustavasemmistolainen D66-puolue.

Vihreillä toiveita hallituspaikasta

Toiveita koalitiohallitukseen pääsystä on nyt esimerkiksi vihreällä GroenLinks-puolueella, jota johtaa 34-vuotias Jesse Klaver. Vahvemman ilmastopolitiikan puolesta kampanjoiva Klaver on tunnettu muun muassa siitä, että hän muistuttaa ulkonäöltään Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta.

Korona-aika on kuitenkin syönyt vihreän puolueen kannatusta ja vienyt huomiota ilmastoasioilta. Klaver uskoo silti, että ilmastokysymykset houkuttelevat äänestäjiä uurnille.

Uutistoimisto AFP:lle Klaver sanoi, ettei halua mennä hallitukseen, joka keskittyisi nykytilanteen säilyttämiseen. Hän olisi kuitenkin valmis olemaan osa Rutten johtamaa koalitiota.

– Haluaisin olla seuraavassa hallituksessa ja olen erittäin toiveikas, että niin käy tällä kertaa, Klaver sanoi AFP:lle.

-----

Lähteenä myös AFP, Europe Elects , Financial Times , WHO .

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut