Korkeasaaresta iloinen uutinen – sukupuuton partaalla käyneen lajin poikanen kuoriutui

Kuoriutunut poikanen on korppikotkapariskunnan ensimmäinen. Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo
Niklas Pelkonen

Niklas Pelkonen

Korkeasaaren partakorppikotkapariskunnalle on kuoriutunut esikoispoikanen, Korkeasaaren eläintarha kertoo tiedotteessa.

24-vuotias korppikotkanaaras ja 7-vuotias koiras hautoivat tammikuun puolivälistä alkaen vuorotellen munaa, josta kuoriutui viime viikolla korppikotkauntuvikko.

Naaras hautoi ja hoiti edellisen puolisonsa kanssa yhteensä kolme poikasta. Uuden puolison kanssa saatu poikanen on parin ensimmäinen. Koiras saapui Ranskasta Korkeasaareen talvella 2015. Sukukypsyyden se saavutti viime talvena.

Partakorppikotkien haudontavastuu on tasa-arvoinen järjestely. Munaa haudotaan noin 60 vuorokautta, joista koiras ja naaras tekevät istumatyötä suunnilleen yhtä pitkän ajan. Vuoronvaihtojen täytyy olla hyvin koordinoituja, ettei kuoriutumaton poikanen palellu kuoliaaksi talvipakkasilla.

Partakorppikotkan poikanen on harmaa ja pienempi kuin aikuisen yksilön pää. Korkeasaaren tiedotteen mukaan vanhemmat ruokkivat höyhenpalloa eläintenhoitajien häkkiin tuomilla lihakimpaleilla, joita aikuiset riipivät pienemmiksi palasiksi.

– Poikanen on kovin äänekäs, sen kerjuuääni kuuluu kauas pesän ulkopuolelle, eläintenhoitaja Aliisa Peters kertoo tiedotteessa.

Partakorppikotka on Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa elävä, maailmanlaajuiselta uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi luokiteltu lintu. Nimensä se on saanut muutoin kellertävän päänsä mustasta, "partamaisesta" väristä. Sen siipien kärkiväli voi olla yli 280 senttimetriä ja paino yli 7 kiloa, joten se on rutkasti isompi kuin esimerkiksi Suomen linnuston suurin petolintu merikotka.

Laji hävitettiin Alpeilta lähes sukupuuttoon 1800-luvulla, koska lampaita ja vuohia syövän linnun pelättiin pyydystävän jopa lapsia. Euroopassa se on edelleen vaarantunut. Partakorppikotka on hidas lisääntymään, joten sen luonnonkanta ei pysty vahvistumaan kovin nopeasti eläintarhoista vapauteen päästetyistä nuorista linnuista huolimatta.

Esimerkiksi Etelä-Ranskan vuoristoalueilla elää Korkeasaaressa kahdeksan vuotta sitten kuoriutunut koiras.

Partakorppikotka voi elää tarhaoloissa jopa 40-vuotiaaksi. Luonnossa partakorppikotkapuolisot ovat uskollisia toisilleen koko elämänsä ajan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut