Hovioikeus: Vakavasti sairaan lapsen Nurmijärvellä tukehduttanut isäpuoli syyllistyi murhaan

Hovioikeuden mukaan teko oli erityisen raaka ja julma sekä kokonaisuutena arvostellen törkeä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Helsingin hovioikeus tuomitsi perjantaina murhasta elinkautiseen vankeuteen miehen, joka tukehdutti vakavasti sairaan lapsen Nurmijärvellä marraskuussa 2018. Mies oli lapsen isäpuoli.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli katsonut miehen syyllistyneen tappoon, ja tuominnut tämän siitä ja muista rikoksista yhteensä 11 vuoden vankeuteen.

Hovioikeuden mukaan teko oli erityisen raaka, julma sekä kokonaisuutena arvostellen törkeä. 16-vuotias uhri oli tekoaikaan sängyssään nukkumassa.

Oikeuden mukaan mies oli tekoaikaan ollut omasta aloitteestaan hoitovastuussa uhrista.

– Tukehduttaminen oli kestänyt vähäistä pidemmän ajan ja teko oli aiheuttanut uhrille voimakasta kipua ja kärsimystä. Uhri oli ollut sairautensa vuoksi täysin muiden henkilöiden hoidon ja huolenpidon varassa eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta vastustaa tekoa, hovioikeus sanoi.

Mies tarjoutui hoitamaan lasta, jotta äiti saisi levätä

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus käsitteli asian aikoinaan suljetuin ovin. Oikeus salasi myös tuomion ja antoi siitä vain niukan julkisen selosteen. Siitä ei selvinnyt tekotapa, motiivi, teon olosuhteet eikä tekijän ja uhrin välinen suhde.

Myöhemmin eduskunnan oikeusasiamies katsoi, että käräjäoikeus oli salannut yleisöltä tietoja tarpeettomasti. Helsingin hovioikeuden ratkaisu onkin lähes kokonaan julkinen. Hovituomion mukaan uhrin äiti ja mies olivat tunteneet toisensa nuoruudesta lähtien, alkaneet seurustella kesällä 2018 ja menneet naimisiin samana syksynä. Virallisesti he olivat kuitenkin asuneet edelleen eri asunnoissa.

Tekopäivänä mies oli tarjoutunut hoitamaan lasta yksin, jotta nainen saisi levätä. Nainen oli lähtenyt äitinsä luokse yöksi ja uhri oli jäänyt kaksin miehen kanssa. Oikeuden mukaan kyseessä oli toinen kerta, kun mies oli uhrin kanssa yksin yön yli.

Myönsi painaneensa kätensä uhrin suun eteen

Mies kertoi panneensa lapsen nukkumaan iltakahdeksalta, minkä jälkeen hän joi asunnolla alkoholia ja otti lääkkeitä. Kymmenen maissa hän lähti ravintolaan, mistä palasi asunnolle puoliltaöin.

Mies kertoi, että pian hänen paluunsa jälkeen lapsi oli alkanut huutamaan. Koska hän ei saanut uhria rauhoittumaan ja koska naapurit olivat joskus valittaneet huutamisesta, mies kertoi painaneensa kätensä uhrin suun eteen. Samalla hän sanoi pitäneensä kiinni uhrin käsistä, koska tämä oli hänen mukaansa huitonut ja yrittänyt lyödä häntä.

Isäpuoli arvioi pitäneensä kättään uhrin suun edessä noin kymmenen sekuntia, minkä jälkeen uhri retkahti veltoksi sängyssä. Ilmeisesti pian teon jälkeen noin puoli yhdeltä yöllä mies lähetti ystävälleen viestin, jossa hän kertoi, että lapsi oli viety sairaalaan. Sen jälkeen hän vielä soitti kahdelle muulle ihmiselle. Hätäkeskukseen hän soitti kuitenkin vasta varttia vaille kaksi.

Kun ambulanssi saapui paikalle, uhri löytyi makuuhuoneen lattialta.

Miehen veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin aamuneljältä 1,46 promillea, minkä lisäksi hänen veressään oli rauhoittavaa lääkeainetta.

Oikeus: Isäpuoli pyrki peittelemään tekoaan avun hankkimisen sijaan

Hovioikeus katsoi, että ottaen huomioon muun muassa uhrin vammat, hengitysteiden peittämisen täytyi kestää vähintään minuutin ajan isäpuolen kertoman kymmenen sekunnin sijaan. Vammojen perusteella oikeus katsoi näytetyksi myös, että mies oli teon aikana painanut uhria voimakkaasti rintakehän yläosasta.

Oikeuden mukaan uhrin mahdollisuudet puolustaa itseään tai päästä pakoon olivat hyvin vähäiset.

– Käytännössä uhrin mahdollisuudet vastustaa (miestä) ovat rajoittuneet pään kääntelemiseen, nipistämiseen ja läpsimiseen, eivätkä hänen rajoittuneet liikeratansa ole mahdollistaneet esimerkiksi toisen pois työntämistä. Myös läpsiminen olisi (äidin) mukaan ollut hankalaa, koska uhri oli ollut käytännössä sokea, oikeus sanoi tuomiossaan.

Oikeus kiinnitti huomiota myös isäpuolen käytökseen teon jälkeen.

– Hän on etsinyt internetistä tietoa tukehtumisesta ja ollut yhteydessä eri ihmisiin, jotka ovat kehottaneet häntä soittamaan hätäkeskukseen. Tämä (miehen) menettely viittaa siihen, että hän on pyrkinyt peittelemään tekoaan avun hankkimisen sijaan, oikeus katsoi.

Suunnitelmallisuudesta ei löytynyt näyttöä

Oikeuden mukaan mikään asiassa ei puhunut sen puolesta, että mies olisi toivonut tai suunnitellut uhrin kuolemaa. Äiti ja todistajat kertoivat, että miehen ja uhrin välit olivat olleet hyvät. Oikeuden mukaan teko olikin mitä ilmeisimmin tapahtunut yhtäkkisesti, mikä puhui kokonaisarvioinnissa teon törkeyttä vastaan.

Toisaalta hovioikeus huomioi, että isäpuoli oli ollut uhrille läheinen henkilö, jonka tämä oli kokenut turvalliseksi ja johon tämä oli luottanut.

– Teko on tapahtunut mainituissa olosuhteissa yöaikaan uhrin kodissa tämän ollessa nukkumassa. Uhri on ollut lähes sokea eikä hänellä siten ole ollut mahdollisuutta tehdä havaintoja häntä kohdanneesta yllätyksellisestä väkivallanteosta, mikä on omiaan lisäämään hänen tuntemaansa pelkoa, oikeus sanoi.

Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa tehtyä tappoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ja Olli-Pekka Lehdon, 38, syyksi on luettava murha.

Käräjävaiheessa miehelle tehtiin mielentilatutkimus, jonka mukaan hän oli teon aikaan syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa merkityksen.

Käräjäoikeuden mukaan isäpuoli oli myös vienyt lapsen tililtä noin 700 euroa rahaa. Lisäksi hän oli pitänyt hallussaan huumaavia Rivatril-lääkeainetabletteja ja siirtänyt noin 2 800 euroa tytön äidin tileiltä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut