Kulttuurirahasto myönsi 25 miljoonaa euroa apurahoja – suurimmat potit Selloakatemialle ja Kolttakulttuurisäätiölle

Kolttakulttuurisäätiön apurahalla on määrä toteuttaa kolttasaamelaisten lasten ja nuorten omakielinen koulupolku. Sevettijärven koululaiset esiintyivät Turun Kirjamessujen avajaisissa vuonna 2015. Viena Kytöjoki / LEHTIKUVA

Liisa Kujala / STT

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt apurahoja tieteeseen ja taiteeseen yhteensä 25 miljoonaa euroa. Kulttuurirahastosta kerrotaan, että apurahaa on myönnetty 1 023 hakijalle.

Taiteen puolella apurahan sai joka kymmenes hakija, kun tieteessä vastaava osuus oli joka kahdeksas. Monivuotisia apurahoja myönnettiin 135, joka on lähes tuplasti viime vuoteen verrattuna.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja sai nyt 500 hakijaa. Tieteeseen niitä jaettiin 321 ja taiteeseen 179. Eniten kokovuotisia apurahoja myönnettiin väitöskirjojen tekemiseen.

Suurimmat apurahat ovat arvoltaan 200 000 euroa. Ne myönnettiin Selloakatemialle ja Kolttakulttuurisäätiölle. Kolttakulttuurisäätiön apurahalla on määrä toteuttaa kolttasaamelaisten lasten ja nuorten omakielinen koulupolku kielipesistä peruskouluun ja tuottaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.

– Apuraha turvaa toimintamme useaksi vuodeksi. Sen avulla voimme laskea opiskelijoiden kurssimaksuja sekä monipuolistaa toimintaamme vierailevien opettajien ja konserttitoiminnan muodossa, kertoo puolestaan Selloakatemian perustajajäsen Tuomas Ylinen tiedotteessa.

Apurahat myönnettiin lokakuun hakukierroksen perusteella. Hakemuksia tuli yhteensä 9 700. Tieteen hakijamäärä pysyi aiemmalla tasolla, mutta taiteen kasvoi kymmenellä prosentilla.

Tukea tekoälyn tutkimukseen

– Yksi kiinnostava trendi tämän vuoden apurahoissa on tekoälyyn liittyvä tutkimus. Rahoituksen sai muun muassa Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Kunal Ghosh, joka tutkii tekoälyä uusien teknisten materiaalien löytämisessä, sekä Husin kardiologian professori Juha Sinisalon työryhmä, jolle myönnettiin 150 000 euroa keinoälyn kliinistä soveltamista valtimokovettumataudissa käsittelevään tutkimukseen, Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava jatkaa.

Runsaan 100 000 euron apurahan sai muun muassa dokumentaristi Juhani Haukan elokuva, joka liittyy Kansallisarkiston laajaan tutkimukseen Venäjällä kadonneista Suomen kansalaisista. Haukan dokumentissa seurataan Kansallisarkiston tutkijoiden työtä ja tutkimuksen etenemistä viiden vuoden ajan Suomessa ja Venäjällä.

Professori Pirjo Hiidenmaa ja työryhmä saivat 120 000 euron apurahan kaksivuotiseen hankkeeseen. Siinä selvitetään, miten kirjallisuus on läsnä lukijoiden elämässä ja mikä merkitys teoksilla ja lukemisella on.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut