Perussuomalaiset hakee kuntajytkyä erilaisessa kampanjakeväässä – "Olemme aina panostaneet sähköiseen viestintään"

Koronaepidemia uhkaa puolueiden normaalia kampanjointia kevään kuntavaaleissa. Tilanne on Jussi Halla-ahon mukaan ikävä myös perussuomalaisille, mutta hän arvioi, että jotkin muut puolueet voivat joutua perussuomalaisia enemmän keksimään toimintansa uudelleen. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Kuntavaalikampanjoiden painottuminen verkkoon saattaa tarjota perussuomalaisille etua muihin puolueisiin nähden, arvioi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Koronaepidemia uhkaa puolueiden normaalia kampanjointia kevään kuntavaaleissa. Tilanne on Halla-ahon mukaan ikävä myös perussuomalaisille, mutta hän arvioi, että jotkin muut puolueet voivat joutua perussuomalaisia enemmän keksimään toimintansa uudelleen.

– Me emme joudu niin voimakkaasti vaihtamaan moodia normaalioloista kriisitilanteeseen, koska olemme aina panostaneet sähköiseen viestintään, netissä toimimiseen ja somekampanjoimiseen voimakkaasti, Halla-aho sanoo STT:n kuntavaalisarjan aloitushaastattelussa.

Kuntajytkyn kolmas yritys

Kuntavaalit ovat toistaiseksi olleet perussuomalaisille vaikeita.

Puolue saavutti kuuluisan jytkynsä jo keväällä 2011. Vaikka sen jälkeen on järjestetty kahdet kuntavaalit, vastaava valtakunnallinen suosio ei ole toistunut paikallistasolla.

Viime kerralla hallitusvastuun rasittaman puolueen äänisaalis jäi alle yhdeksän prosentin, vasemmistoliiton tasolle. Suurimmaksi se ei tuolloin yltänyt yhdessäkään kunnassa, vaikka kakkospaikkoja irtosi Kankaanpäästä Kuhmoon.

– Me olemme tyypillisesti se puolue, joka kärsii kaikkein eniten matalasta äänestysprosentista. Tämä on meillä krooninen ongelma eurovaaleissa ja myös kuntavaaleissa, Halla-aho sanoo.

Tuoreimpiin vaaleihin perussuomalaiset lähtee kuitenkin ennakkosuosikkien joukossa. Ylen kevään ensimmäisessä kuntavaaligallupissa puolue oli toinen vajaan 19 prosentin kannatuksella.

Optimismia lisää Halla-ahon viime syksyllä tekemä kuntakierros, joka avitti myös puolueen ehdokashankinnan hyvään alkuun. Ehdokasmäärä ylsi puolueen mukaan edellisten kuntavaalien tasolle tammikuussa.

Puoluejohtajan mukaan nuoret saapuivat syksyn tilaisuuksiin paremmin kuin koskaan aiemmin. Hän pitää tätä hyvänä merkkinä, sillä perinteisesti nuorimmat ikäryhmät ovat äänestäneet vaaleissa vähiten, vaikka esimerkiksi ajatuspaja Alkion teettämä kysely syksyllä kertoi perussuomalaisten suosiosta nuorten parissa.

– Listat näyttävät meillä ikärakenteen osalta varsin hyvältä tällä hetkellä.

Suurinvestoinnit jäihin

Perussuomalaiset lähtee vaaleihin hyvistä asetelmista, mutta monet kunnat eivät niinkään. Monissa kunnissa väestö vanhenee, pienenee ja keskittyy yhä suurempiin asutuskeskuksiin.

Kuntien talousvaikeuksien ratkaisemiseksi perussuomalaiset on vaatinut asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Vaaliohjelmassaan puolue kertoo ajavansa kuntien tehtävien vähentämistä.

Koska lakisääteisistä tehtävistä ei nimensä mukaisesti päätetä kunnanvaltuustoissa vaan eduskunnassa, puolueen mukaan kuntien tulisi vaatia tehtävien vähentämistä valtiolta.

– Tässä täytyy painottaa kuntien toimintaa lobbaajina ja edunvalvojina valtiovallan suuntaan, Halla-aho sanoo.

Puolueen johtaja ei kuitenkaan avaa, mitä tämä käytännössä pitäisi sisällään. Sen sijaan hän soimaa muita puolueita taakan kasvattamisesta erilaisia vaalilupauksia toteuttamalla.

– Minulla ei ole tässä nyt ranskalaisilla viivoilla listaa niistä tehtävistä, joita pitäisi leikata, mutta tiedetään se, että kuntien tehtävien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20 vuoden aikana.

Toinen ratkaisu rahahuoliin on suurinvestointien vastustaminen. Vaaliohjelmassa niistä esimerkeiksi mainitaan pikaraitiotiet ja konserttipalatsit, mitkä kuulostavat leimallisesti suurten kaupunkien hankkeilta.

Syksyn kuntakierroksen perusteella Halla-aho kuitenkin vakuuttaa, että "erilaisia temppeleitä" puuhataan pienempiä kuntia myöden. Hän peräänkuuluttaa keskittymistä peruspalveluihin.

– Ehkä kunnallispäättäjät ajattelevat, että heillä on mahdollisuus lisätä kuntiensa houkuttelevuutta ja elinvoimaa näyttämällä varakkaammalta kuin ne todellisuudessa ovat.

Kuntaliitokset "hyvä kysymys"

Valtuustojen omissa käsissä olevat toimet, kuten kuntien määrän vähentäminen tai keinot oman elinvoimansa tukemiseksi, ovat Halla-ahon mukaan "hyviä kysymyksiä", joihin puoluejohtaja ei anna suoria linjauksia.

– Emme me halua lähteä kunnallisvaaleissa sellaisella teemalla kosiskelemaan ihmisiä, että jos äänestätte perussuomalaisia, yhtäkään kyläkoulua ei laiteta Suomessa kiinni.

Opetushallituksen mukaan Suomessa lakkautettiin 2000- ja 2010-lukujen aikana yli 40 prosenttia peruskouluista. Ennusteen mukaan sama sulkemistahti voi jatkua myös seuraavat 20 vuotta.

Koulujen sulkemisten tulee Halla-ahon mukaan viimesijainen keino, koska niiden poistuminen synnyttää helposti noidankehän, joka vähentää alueen houkuttelevuutta perheiden silmissä.

– Ne ovat paikkakohtaisesti arvioitavia asioita ja valitettavia, mutta jos väestökehitys on tällaista, että väestö keskittyy ja hedelmällisyys laskee, ei niitä kouluja voi tyhjinä auki pitää, Halla-aho sanoo.

Myös kuntaliitoksia hän kuvailee poliittisesti vaikeiksi asioiksi. Pelissä on talouden lisäksi seudun identiteetti.

– Sen takia otamme mieluummin kunnilta tehtäviä pois ja siirrämme niitä ylemmälle järjestävälle taholle kuin lähdemme pakkoyhdistämään kuntia.

Kuntaliitoksiin liittyen Halla-aho muistuttaa kannattavansa vahvoja maakuntia. Hän ei käyttäisi maakuntauudistusta vain siirtämään tehtäviä kunnilta aluetasolle vaan myös osin lainsäädäntövaltaa eduskunnalta maakunnille.

– Suomi on niin eriytynyt maa, että keskusjohtoisuus ei anna alueille riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää omia vahvuuksiaan ja toisaalta kompensoida omia heikkouksiaan.

Kosiskelua keskustan suuntaan

Mahdollinen maakuntamullistus lipeää jälleen valtakunnanpolitiikan puolelle, mutta siitä Halla-aho puhuu mielellään. Hän painottaa moneen otteeseen kuntien roolia lobbareina valtiovallan suuntaan sekä valtakunnanpolitiikan merkitystä kuntien taloudelle.

– Kuntien pitäisi omassa edunvalvonnassaan korostaa sitä, että he eivät halua tukia vaan ne sellaista lainsäädäntöä, veropolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa, että ihmisten on mahdollista liikkua ja asua kohtuullisilla kustannuksilla ja yrityksillä toimia niiden alueella.

Perussuomalaiset on suurin oppositiopuolue, ja asemansa mukaisesti se kampanjoi kuntavaaleista protestiäänestystä hallitusta vastaan. Halla-aho on arvioinut, että jos maakuntien perinteinen valtapuolue keskusta häviää vaaleissa kunnolla, se lähtee Marinin hallituksesta ja hajottaa sen mennessään.

Tarkkaa aikataulua hallituksen hajoamiselle Halla-aho ei kuitenkaan lähde ennustamaan. Arvioon sisältyy kahden vuoden pelivara.

– Luulen, että jos keskusta saa kunnon rökäletappion vaaleissa, ei se voi jäädä odottamaan saman toistumista seuraavissa eduskuntavaaleissa, hän sanoo.

Halla-aho maanittelee, että keskustan lähtö hallituksesta ei välttämättä vie puoluetta oppositioon.

– Me emme näe mitenkään mahdottomana hallitusyhteistyötä keskustan kanssa. Ehkä pikemminkin päinvastoin keskusta lukeutuu niihin puolueisiin, joiden kanssa meidän olisi kaikkein helpoin löytää yhteinen sävel monista meille tärkeistä asioista.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut