Pihtiputaalta kotoisin oleva laulaja Pete Parkkonen on löytänyt juurensa karibialaiselta Martiniquen saarelta, kertoo Helsingin Sanomien Kuukausiliite.
Parkkosen isoäiti oli tullut nuorena 1950-luvun alussa suunnittelematta raskaaksi. Oli syntynyt Pete Parkkosen tummaihoinen isä Kari Parkkonen. Tämän isästä isoäiti ei ollut suostunut puhumaan mitään. Kun etunimi, Pierre, oli saatu selville, isoäiti kielsi menemästä sukututkimuksissa pidemmälle.
Parkkosen dna oli testattu. Se johtui silkasta omasta uteliaisuudesta. Tulosten mukaan merkittävä osa perimästä oli Länsi-Afrikasta, Nigeriasta. Siellä oli aikoinaan käyty vilkasta orjakauppaa, joskaan alue ei ollut ikinä kuulunut Ranskalle. Mutkikasta.
Tuotantoyhtiö Warner Brosista tiedusteltiin viime vuonna, haluaisiko Parkkonen mukaan uuteen Sukuni salat -televisiosarjaan, jossa asiantuntijat selvittävät julkisuuden henkilöiden sukuhistorian arvoituksia. Formaatti on Britanniasta, levinnyt ympäri maailmaa ja palkittu moneen kertaan.
Arvoitus on nyt ratkennut.
– Oltiin isän kanssa suut auki, Parkkonen sanoo Kuukausiliitteessä.
Sukujuuriin alkoi perehtyä työryhmä, johon kuuluivat muun muassa ohjaaja-käsikirjoittaja Heli Lekka, sukututkija Juha Vuorinen, tuottajat Joffa Hardy ja Larissa Lounassalo sekä ranskalainen tutkija Luca Chiari. He uppoutuivat arkistoihin, tihrustivat lehtileikkeitä mikrofilmeiltä ja haastattelivat asiantuntijoita viisi kuukautta, aina kuvausviikkoon asti. Pala kerrallaan tarina alkoikin hahmottua.
Isoisän koko nimi Pierre Rassin oli ensimmäinen loikka eteenpäin. Toinen oli lehtimainos kesältä 1953. Suomen Tivoli oli pysähtynyt Äänekoskelle.
Yhtenä vetonaulana oli tanssilava, jolla soittaisi mustien orkesteri. Pasunistina oli ranskalainen Pierre Rassin, jonka juuret ovat Martiniquella.
Kuukausiliite kertoo, että isoäiti oli varttunut samassa Elämäjärven kylässä kuin Pete Parkkonen vuosikymmeniä myöhemmin, mutta kasvettuaan hän lähti palvelusväeksi kaupunkeihin. Kesällä 1953 hän asui ilmeisesti Jyväskylässä.
Sen ajan Suomessa vallitsi kireä seksuaalimoraali. Ehkäisy ja siitä valistaminen oli olematonta. Lemmiskely kuului tiukasti avioliittoon, tai ainakin sitä varten piti olla aviolupaus.
"Jos siis oli alle 20-vuotiaana yhden illan suhteessa, josta seurasi vahinkoraskaus, josta seurasi joukosta erottuvan tumma ja kähärätukkainen lapsi, mahtoi siitä seurata sietämätön häpeä", Kuukausi liite kirjoittaa.
Isoäiti jätti pojan omien vanhempiensa kasvatettavaksi Elämäjärvelle. Isoäiti meni myöhemmin naimisiin ja perusti perheen pääkaupunkiseudulle, jossa hän asuu yhä. Nyt hän on jo yli yhdeksänkymmenen.
Pojanpojalle hän on jäänyt vieraaksi. Pete Parkkonen on tavannut isoäitinsä koko elämässään vain pari kertaa, lehti kertoo.