Voiko allerginen ottaa koronarokotteen? Suojaako se myös muuntuneilta viruksilta? – Lue 20 kysymystä ja vastausta koronarokotteista ja -rokotuksista

Tämän hetken tiedon valossa mikään lääkitys tai sairaus ei estä koronarokottamista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Suomessa ensimmäiset koronarokotteet annettiin 27. joulukuuta. Koko aikuisväestön rokottaminen voi kestää loppuvuoteen saakka. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Sanna Inkinen, Erno Laisi 

Koronarokotuksista ja -rokotteista tulvii tietoa, mutta kansalaisia askarruttaa yhä moni asia.

Uutissuomalaisen lukijoilta saamiin kysymyksiin vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek (HN), Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin puheenjohtaja, Turun yliopiston infektiotautiopin professori Ville Peltola (VP) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Paula Tiittala (PT).

Lähteinä ovat myös THL:n nettisivut ja tiedotustilaisuudet.

1. Miksi koronarokote kannattaa ottaa a) yksilön b) yhteiskunnan näkökulmasta?

VP: a) Koska kuka tahansa voi sairastua vakavasti koronaviruksesta. Rokote on turvallinen ja antaa hyvän suojan. Voi myös ajatella mahdollisia tulevia matkojaan, joita varten voi tarvita rokotustodistusta.

b) Mitä suurempi osa ihmisistä ottaa rokotteen, sitä paremmat edellytykset yhteiskunnassa on palata normaaleihin olosuhteisiin.

Rokotetta ei voi ostaa, eikä valtion asettamaa koronarokotusjärjestystä ohittaa.

2. Miksi hoitokodeissa olevat, riskiryhmään kuuluvat ikäihmiset saavat rokotteen ennen työikäisiä, jotka ovat riskiryhmässä?

VP: Koronaviruksen suhteen korkeaan ikään liittyy erittäin suuri riski, joka on paljon suurempi kuin työikäisten riskiryhmäläisten.

PT: Suomen covid-19-rokotestrategian mukaisesti covid-19-rokottamisella pyritään vähentämään tautitaakkaa, estämään kuolemia ja eliniän menetystä sekä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä.

3. Kuinka nopeasti koronarokote antaa suojan tautia vastaan?

HN: Lähetti-RNA- eli mRNA-rokotteilla (jollainen Pfizerin ja Biontechin rokote on) jo kahden viikon kuluttua suoja on noin 50 prosenttia ja siitä eteenpäin se kasvaa niin, että jo ennen toisen annoksen antamista se on noin 90 prosenttia.

Kunnat järjestävät covid-19-rokotukset parhaaksi katsomallaan tavalla.

VP: Tutkimuksissa hyvä suoja on osoitettu 1–2 viikkoa toisen rokoteannoksen jälkeen. Siitäkin on alustavaa näyttöä, että jo noin kaksi viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen alkaa olla suojaa.

4. Kuinka kauan rokotteen antama suoja kestää?

THL:n mukaan koronarokotteiden tarjoaman immuniteetin kestoa ei vielä tiedetä, sillä kehitteillä olevat rokotteet eivät ole vielä olleet pitkäaikaisessa käytössä.

5. Milloin rokote on mahdollista saada? Voiko rokotejonossa etuilla, jos on valmis maksamaan rokotteesta?

THL:n mukaan tammi–helmikuussa rokotteen saavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka hoitavat koronapotilaita ja ne, jotka asuvat tai työskentelevät hoivakodeissa.

Ei ole estettä rokottaa pitkittyneeseen covidiin sairastunutta.

Seuraavassa vaiheessa rokotteen saavat ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia.

Rokotetta ei voi ostaa, eikä valtion asettamaa koronarokotusjärjestystä ohittaa.

6. Mistä rokotteen saa ja paljonko se maksaa?

THL kertoo, että kunnat tai kuntayhtymät ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä omalla alueellaan, ja rokote on maksuton kaikille Suomessa asuville.

Kun Suomeen tulee rokotteita muiltakin valmistajilta kuin Pfizer/Biontechiltä, rokotettava ei voi itse valita, minkä valmistajan rokotteen saa. Vesa Valtonen

Kaikkien aikuisten rokottaminen venyy todennäköisesti loppuvuoteen.

7. Pitääkö koronarokote ottaa omassa kotikunnassaan, vaikka opiskelisi tai oleskelisi muista syistä toisella paikkakunnalla?

PT: Kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä yleiset, vapaaehtoiset rokotukset, joiden tarkoituksena on suojata covid-19-taudilta. Kunnat tai kuntayhtymät järjestävät covid-19-rokotukset parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunnat tai kuntayhtymät voivat sopia rokotusten järjestämisestä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa eikä ole estettä antaa rokotetta henkilölle, jonka kotikunta on toisaalla. Kunnat tai kuntayhtymät antavat tarkempia lisätietoja rokotusten käytännön toteutuksesta.

8. Mihin mennessä kaikki rokotteen haluavat on rokotettu?

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi tiedotustilaisuudessa 5.1., että kaikkiaan rokote-annoksia saadaan kesään mennessä arviolta 5–7 miljoonaa. Niillä voidaan rokottaa kaikkiaan 2,5–3,5 miljoonaa suomalaista, sillä jokainen tarvitsee kaksi annosta.

Kaikkien aikuisten rokottaminen venyy todennäköisesti loppuvuoteen. Rokotettavia on Suomessa noin 4,5 miljoonaa.

9. Saako riskiryhmään kuulumaton rokotteen, jos asuu samassa taloudessa riskiryhmäläisen kanssa?

Riskiryhmään kuuluvan, yli 70-vuotiaan kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja saa rokotteen samaan aikaan kuin riskiryhmään kuuluva henkilö, THL kertoo.

10. Kun sairautensa puolesta riskiryhmään kuuluvien rokotukset alkavat, niin mistä rokottava taho tietää, ketkä kuuluvat riskiryhmään eli osaa lähettää kutsun oikeille henkilöille?

PT: THL antaa kunnille ja kuntayhtymille tarkennettuja ohjeita covid-19-rokotusten kohderyhmiä koskien. Kunnat tai kuntayhtymät järjestävät rokotukset parhaaksi katsomallaan tavalla.

11. a) Voivatko allergiat olla este koronarokotteen ottamiselle? Jos, niin mitkä allergiat estävät koronarokotteen ottamisen?

b) Jos on saanut anafylaktisen sokkireaktion antibiootista/penisilliinistä, niin uskaltaako koronarokotteen ottaa?

c) Jos ampiaisen pisto voi viedä hengen, niin uskaltaako koronarokotteen ottaa?

HN: a) Eivät ole. Ainostaan jos on saanut anafylaktisen reaktion koronarokotteesta, toista annosta ei anneta. b) Uskaltaa, mutta tällöin rokotettua pitää seurata 30 minuuttia rokottamisen jälkeen. c) Kyllä uskaltaa. Valtaosa nyt nähdyistä vakavista allergisista reaktioista on tullut alle 15 minuutin kuluessa rokottamisesta ja ne on voitu turvallisesti hoitaa rokotuspaikalla.

VP: Esteitä rokotteen ottamiselle ovat vain vaikeat eli anafylaktiset reaktiot koronarokotteen ainesosille. Eli jos ensimmäisestä koronarokoteannoksesta saisi anafylaktisen reaktion, ei toista annosta voisi ottaa. Jos on saanut vaikeankin allergisen reaktion muusta rokotteesta, lääkkeestä tai vaikka ampiaisen pistosta, niin koronarokotteen voi silti ottaa.

12. Voiko jokin lääkitys tai sairaus olla este koronarokotteen ottamiselle? Onko verenpainelääkkeen käyttö este koronarokotteen ottamiselle? Voiko rokotteen ottaa, jos käy syöpähoidoissa?

VP: Verenpainelääke ei ole este. Syöpähoito, muu lääkitys tai sairaus ei ole este. Immuunipuutosta aiheuttavat sairaudet voivat huonontaa rokotteen tehoa, mutta se on myös tällaisia sairauksia sairastaville turvallinen ja tärkeä perussairauteen liittyvän koronavirusriskin vuoksi. Kuumeisten infektioiden aikana rokotetta ei anneta niin kuin ei muitakaan rokotteita.

HN: Tämän hetken tiedon valossa mikään lääkitys tai sairaus ei estä koronarokottamista, ei esimerkiksi verenpainelääkkeen käyttö. Jos syöpähoito on ajoittaista, parhaiten rokotuksen ottaminen käy hoitotaukojen välillä.

13. Voiko raskaana oleva ottaa koronarokotteen? Onko tiedossa, aiotaanko tai voidaanko rokotetta edes tutkia raskaana olevilla?

VP: Rokotetta ei suositella raskaana oleville. Tiedossa ei ole raskauteen liittyviä riskejä rokotteen suhteen, mutta sitä ei suositella, koska ei vielä ole tutkittu. Koronarokotteita kyllä tutkitaan myös raskaana olevilla. Jos raskaana olevalla on vaikealle koronavirustaudille altistava vakava perussairaus, voi rokotteen ottamisen mahdollisuudesta keskustella lääkärin kanssa.

HN: Rokotteita pidetään yleensä turvallisina raskauden aikana, jos ne eivät sisällä eläviä viruksia. Uudet lähetti-RNA- eli mRNA-koronarokotteet eivät sisällä eläviä viruksia eivätkä edes niiden osia, mutta niitä ei ole vielä systemaattisesti tutkittu raskaana olevilla ihmisillä. Vielä ei ole myöskään tutkittua tietoa siitä, kuinka hyvän suojan rokote antaa raskaana olevalle. Tästä syystä rokotteen valmistaja suosittaa huolehtimaan raskauden ehkäisystä kahden kuukauden ajan rokotuksen jälkeen.

Koronarokotusta ei suositella raskaana oleville ainakaan toistaiseksi, sillä tutkimustietoa ei vielä ole. Johanna Erjonsalo

Hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella mRNA-rokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.

Raskauden aikana annettu koronavirusrokotus ei ole aihe erityiseen huoleen eikä tarkempiin sikiötutkimuksiin. Raskaana olevien vähäisestä tutkimuksesta huolimatta ei ole syytä olettaa, että rokote aiheuttaisi haittaa raskaudelle tai sikiölle.

Lähetti-RNA-koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. Rokotteen sisältämä mRNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja on epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon.

Näitä ohjeita päivitetään, kun tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää.

14. Rokotetaanko myös lapset?

Lapsille ei ole toistaiseksi tulossa rokotetta, koska koronarokotteita ei ole vielä testattu lapsilla. Kun testaukset on tehty, myös lapsille sopivat rokotteet voivat saada myyntiluvan ja rokotukset voidaan käynnistää. Koronarokotetta tarjotaan Suomessa kaikille 16 vuotta täyttäneille.

15. Suojaavatko kehitetyt rokotteet myös liikkeellä olevilta virusmuunnoksilta?

HN: Toistaiseksi ainoa rokote, josta on julkaistu tuloksia, on Biontech/Pfizerin mRNA-rokote. Se suojaa myös Etelä-Afrikasta ja Britanniasta ensin löydetyltä N501Y-variantilta. Muiden rokotteiden suojatehosta erilaisia, nyt yleiseksi tulleita variantteja kohtaan saadaan pian lisätietoa.

VP: Todennäköisesti kyllä, asiaa tutkitaan.

16. Voiko jo rokotettu henkilö levittää tautia?

VP: Tätä ei vielä täysin tiedetä. Todennäköisesti taudin levittäminen ainakin vähenee.

17. Mitä mahdollisia haittavaikutuksia koronarokotteesta voi seurata?

THL: Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.

Odotettavissa olevat oireet, kuten paikallisreaktiot, ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli tehty maanantaihin mennessä 37 haittavaikutusilmoitusta, joissa haittavaikutuksiksi on listattu: allergiset reaktiot (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktiot, lihaskipu, suurentuneet imusolmukkeet, pahoinvointi ja huonovointisuus, nokkosrokko, väsymys ja voimattomuus, päänsärky, vilunväristykset, kuume ja puutumisen tunne.

18. Jos Suomeen tulee eri valmistajien rokotteita, niin saako rokotettava itse valita, minkä niistä ottaa? Jos ei saa, niin millä perusteella valitaan, mikä rokotteista käsivarteen isketään?

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi THL:n tiedotustilaisuudessa 21. joulukuuta, ettei rokotetta voi itse valita.

– Katsotaan, onko (rokotteen) myyntiluvassa joitakin vasta-aiheita eli kenelle se ei sovi ja sitten rokotusjärjestyksen mukaan katsotaan, kuka saa mitäkin rokotetta.

19. Rokotetaanko ”long covidiin” sairastuneita eli heitä, joilla koronaviruksen aiheuttama tauti on jatkunut pitkään?

VP: Rokotetta suositellaan koronainfektion sairastaneille ainakin, jos akuutista sairaudesta on aikaa 3–6 kuukautta, jolloin sairauden aikaansaama immuunisuoja voi alkaa vähenemään. Mahdolliset jälkioireet eivät estä rokotteen ottamista.

HN: Toistaiseksi ei ole systemaattisesti tutkittu rokotteen tehoa ja turvallisuutta näillä henkilöillä. Ei kuitenkaan ole estettä rokottaa pitkittyneeseen covidiin sairastunutta, jos hän rokotteen itselleen haluaa sitten, kun hänen vuoronsa tulee järjestyksessä.

20. Onko koronarokotteissa käytetty samaa tehosteainetta kuin Pandemrix- eli sikainfluenssarokotteessa?

VP: Käytössä olevissa tai lähiaikoina käyttöön tulevissa rokotteissa ei ole käytetty.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut