Kuntavaalien äänestysinto voi kärsiä, jos korona syö kampanjointia, pelkää vaalijohtaja – äänestäjien kannattaa ottaa oma kynä mukaan

Kuntavaalit järjestetään tasan kolmen kuukauden päästä huhtikuun puolivälissä. Lehtkuva / Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä on huolissaan kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta, jos puolueet ja ehdokkaat eivät koronaepidemian vuoksi pysty kampanjoimaan normaaliin tapaan.

Epidemian vuoksi säädetyt turvatoimet rajaavat esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämistä, ja ihmiset myös liikkuvat normaalia vähemmän. Jääskeläisen mukaan olisi kuitenkin tärkeää tavoittaa ihmisiä vaalikamppailulla ja innostaa äänestämään.

– Jos syntyy hyvä vaalikamppailu ja kimmokkeita, ihmiset lähtevät sen vuoksi äänestämään. Mutta jos se kaikki jää puuttumaan tai ei tavoita netin syövereistä kaikkia äänestäjiä, lähtevätkö ihmiset äänestämään? Jääskeläinen kysyy.

– Äänestysaktiivisuuden suuri kysymys on aina, millainen pöhinä ja vaalikamppailu saadaan aikaiseksi.

Jääskeläinen ei kuitenkaan usko, että huoli koronaviruksesta rokottaisi äänestysaktiivisuutta.

– Teemme ministeriössä ja kunnissa töitä sen eteen, jotta voimme vakuuttaa äänestäjät siitä, että on turvallista käydä äänestämässä ja niin kannattaa tehdä.

Omalla kynällä äänestämään

Kuntavaalit järjestetään tasan kolmen kuukauden päästä huhtikuun puolivälissä. Niitä edeltää seitsemän päivän mittainen ennakkoäänestys.

Oikeusministeriö on ohjeistanut kuntia ensimmäisen kerran turvallisista äänestyspuitteista lokakuussa. Tarkennettu ohjeistus on tarkoitus lähettää helmikuussa, mutta siinä ei Jääskeläisen mukaan ole todennäköisesti mitään yllättävää.

– Kyllä niissä dominoivat tutut sanat, kuten turvavälit, kasvomaskit, käsidesit ja omat kynät.

Vaalit toimitetaan nykyisen vaalilain puitteissa, eli käytössä ei ole uusia keinoja, kuten etä- tai postiäänestystä. Myöskään äänestyspäiviä ei ole lisätty.

Kuntia on kuitenkin kehotettu ruuhkien välttämiseksi pitämään ennakkoäänestyspaikat joka päivä auki niin pitkään kuin mahdollista. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat aina auki aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, minkä määrää vaalilaki. Ennakkoäänestyksessä aukiolon päättää kunnanhallitus vaalilain puitteissa.

– Lokakuun ohjeessa lähdimme siitä, että kunnan täytyy tehdä se harkita, että äänestyspaikkoja on riittävästi. Sen joutuu kukin kunta itse harkitsemaan, mikä on riittävästi, Jääskeläinen sanoo.

Viidennes jättänyt kuntavaalit

Kunnallisvaalien äänestysinto on tyypillisesti ollut matalampi kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Vain europarlamenttivaalit innostavat suomalaisia vähemmän.

Ennen vaalit ovat kuitenkin olleet suositumpia. Kunnallisvaaleissa äänesti 1980-luvulle tullessa lähes 80 prosenttia suomalaisista, kun 2000-luvulla keskiarvo on pysytellyt 60 prosentin alapuolella. Sukupolven aikana viidennes suomalaisista on siis päättänyt siirtyä kuntavaaleissa katsomoon.

Into on laskenut eduskuntavaaleissa, mutta selvästi vähemmän. Viime vuosina trendi on ollut jopa varovaisesti nouseva.

Vaalit toimitettiin viime vuonna monessa maassa koronasta huolimatta, millä on ollut vaihtelevia vaikutuksia äänestysintoon.

Esimerkiksi Ranska järjesti paikallisvaalit, joiden ensimmäinen kierros osui keskelle koronan ensimmäistä aaltoa maaliskuun puolivälissä. Äänestysinto lopahti lähes 20 prosenttiyksikköä edeltäviin vaaleihin verrattuna. Britannia siirsi paikallisvaalinsa kokonaan viime vuoden toukokuulta tämän vuoden kevääseen.

Toisaalta Yhdysvalloissa esimerkiksi postiäänestyksen ansiosta presidentinvaalien äänestysaktiivisuus nousi poikkeuksellisen korkealle. Alustavan arvion mukaan kaksi kolmasosaa kansasta äänesti, mikä olisi ennätys 120 vuoteen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut