Ministeri Kiuru: Jollain aikataululla on pelättävissä, että koronamutaatiot ovat isommassa mittakaavassa Suomen murheena

Täyden mittakaavan leviämisen estäminen riippuu Kiurun mukaan siitä, millainen on Suomen valmius tehdä kaikkensa asian eteen. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi, että jollain aikataululla on pelättävissä, että koronaviruksen mutaatiot ovat isommissa määrin Suomen murheena. Täyden mittakaavan leviämisen estäminen riippuu Kiurun mukaan siitä, millainen on Suomen valmius tehdä kaikkensa asian eteen.

Hallitus neuvottelee tänään illalla koronatoimien tiukentamisesta erityisesti ärhäkämmän brittimuunnoksen takia.

Kysyttäessä, ehtiikö Suomi rokottamaan tarpeeksi ihmisiä muunnosten leviämisen hillitsemiseksi, Kiuru vastaa, että leviämisen estäminen riippuu pitkälti muista toimista.

Kiuru osallistui tänään EU-maiden terveysministerien kokoukseen, jossa keskusteltiin rokotetilanteesta eri puolilla Eurooppaa. Päällimmäiseksi huoleksi nousi rokotteiden niukka saatavuus, mikä on hidastanut rokottamisen aloitusta eri EU-maissa.

Kiurun mukaan kokouksessa kävi ilmi, miten eri tavalla eri jäsenmaissa on päästy alkuun rokottamisen kanssa.

– Jäsenmaiden osalta erot ovat huomattavat siinä, millä tavalla on päästy liikkeelle ja kuinka nopeasti eri maissa edetään, Kiuru totesi.

Tällä hetkellä EU:ssa on käytettävissä kaksi myyntiluvallista koronarokotetta. Rokotukset aloitettiin Biontechin ja Pfizerin rokotteella, mutta tällä viikolla jäsenmaihin on lähetetty ensimmäiset erät Modernan valmistamaa koronarokotetta.

Suomeen tällä viikolla tuleva erä Modernan rokotteesta on melko pieni, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 5 000 annosta. Biontechin ja Pfizerin rokotetta tulee tammikuussa Suomeen 50 000 annosta viikoittain.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokote saattaa saada EU:ssa myyntiluvan kuun loppuun mennessä.

Suomikin tilannut rokotteita yli oman väestöosuutensa

EU:n tapa hankkia koronarokotteet yhteisenä ponnistuksena sai Kiurun mukaan kiitosta kokouksessa.

EU-komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta eri rokotevalmistajien kanssa koronarokotteiden ostamisesta. Komissio on tilannut tähän mennessä 2,3 miljardia rokoteannosta, jotka tulevat kuudelta eri valmistajalta.

Yksinkertaistetusti ennakko-ostosopimuksissa sovitut rokoteannokset jaetaan jäsenmaille väestöosuuksien mukaan. Suomen väkilukuun suhteutettu osuus on 1,23 prosenttia.

Komissio ja jäsenmaat käyvät kuitenkin käytännössä jatkuvia neuvotteluja kustakin rokote-erästä, ja jäsenmailla on mahdollisuus hankkia väestöosuutensa päälle ylimääräisiä rokotteita, jos osa jäsenmaista ei halua lunastaa täyttä osuuttaan.

Suomikin on tilannut rokotteita yli oman väestöosuutensa.

Yhteisiä pelisääntöjä korostetaan

Kiurun mukaan EU-komissio varoitti terveysministerien kokouksessa jäsenmaita siitä, että koronarokotteita ei tule hankkia EU-hankinnan ohi.

– Aika painokkaita viestejä tuli komission suunnasta, että yhteishankinnassa mukana olevat maat ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin ja niistä on pidettävä kiinni, Kiuru sanoi.

Viime päivinä hämmennystä on herättänyt se, että Saksa on hankkinut kansallisesti lisäannoksia koronarokotteista. Saksa on tilannut kansallisesti 30 miljoonaa lisäannosta suoraan Biontechiltä ja Pfizerilta sekä 20 miljoonaa CureVacilta .

EU-komissio on vältellyt kommentoimasta Saksan tapausta, ja lähinnä todennut, ettei rinnakkaisia sopimuksia ole sallittu.

Biontech on pystyttämässä Saksaan uutta tuotantolinjaa, joka parantaisi koronarokotteiden saatavuutta.

Rokotestrategiat vaihtelevat

Terveysministerien kokouksessa kävi ilmi myös se, että eri EU-maiden rokotestrategiat vaihtelevat merkittävästi.

– Se, ketä rokotetaan alkuvaiheessa, on hyvin erilaista eri maissa. Tällainen puhdas massarokottaminen ilman tarkempaa, tiukempaa rokotejärjestystä johtaa tietenkin siihen, että kattavuutta rokottamisessa tulee, Kiuru sanoi.

Kiuru arvioi, että moni jäsenmaa pyrkii ensin rokottamaan riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten ikäihmisiä, joille rokote voi tuoda merkittävää suojaa sairastumista vastaan.

EU-maista esimerkiksi Tanska on edennyt rokottamisessa melko ripeästi, ja maa on onnistunut rokottamaan jo kaikki halukkaat hoivakotien asukkaat.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut