Työmarkkinajärjestöt haluavat muutoksia hallituksen koronarokotuslinjaukseen – "STM:n rokotemuistiossa on merkittäviä käytännön ongelmia"

Järjestöjen mielestä koronarokotuksien kulut pitäisi myös korvata työnantajalle sataprosenttisesti eivätkä rokottamisen kustannukset saisi kerryttää työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

STT

Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK ja STTK haluavat muutoksia hallituksen koronarokotuslinjaukseen.

Valtioneuvosto antoi joulun alla tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön muistio asetuksen toimeenpanon tueksi.

STM:n muistiossa on työmarkkinajärjestöjen mielestä "merkittäviä käytännön ongelmia".

Järjestöjen mielestä työterveyshuollossa annettavista koronarokotuksista maksettava korvaus pitäisi esimerkiksi toteuttaa nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten tämän vuoden alussa voimaan tullut koronatestien Kela-korvaus on toteutettu. Kelan maksaman korvauksen rahoittaa valtio.

Järjestöjen mielestä koronarokotuksien kulut pitäisi myös korvata työnantajalle sataprosenttisesti eivätkä rokottamisen kustannukset saisi kerryttää työterveyshuollon vuosittaista menokattoa.

Korvaustaksa pitäisi määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.

STM:n muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 prosenttia rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton.

"Todella kova kiire"

Työmarkkinajärjestöjen mukaan nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaisi rokottamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan STM kaavailee, että vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi hidastuisi merkittävästi, työmarkkinajärjestöt painottavat kannanotossaan.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan niiden tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia, minkä vuoksi asialla on "todella kova kiire".

– Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan, työmarkkinajärjestöt muistuttavat kannanotossaan.

Työmarkkinajärjestöt tukevat hallituksen asetuksen linjausta siitä, että työterveyshuollolla on oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon.

– Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa, järjestöt muistuttavat.

"Hallitus varautuu"

Työmarkkinajärjestöjen kannanottoa Twitterissä kommentoineen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan hallitus varautuu työterveyshuollon osallistumiseen koronarokotuksiin.

– Varaudumme myös korvausjärjestelmässä siihen, että muun muassa työterveyshuoltoa toteuttavat terveysyritykset voivat massarokotusvaiheessa toteuttaa rokottamista entistä laajamittaisemmin, Pekonen kirjoitti.

– Yksityinen sektori on ollut koronarokotuksissa mukana alusta asti yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Rokottamisen pitää sujua mahdollisimman tehokkaasti, Pekonen painotti.

––––––––––––––––––––––––––

Korjattu jutun muotoilua klo 20.03: Aiemmin jutussa luki, että STM:n muistion mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Lause muutettu muotoon "työmarkkinajärjestöjen mukaan STM kaavailee, että vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata".

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut