Päästöttömän sähköntuotannon suosio on kääntynyt laskuun, kertoo Energiateollisuus. Järjestön tilaaman tutkimuksen mukaan energian hinnan merkitys on kasvanut kaksi peräkkäistä vuotta.
– Ymmärrän, että hinta huolettaa, mutta se, mihin meillä ei todellakaan ole varaa, on ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönti, painottaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä poliittisilla päätöksillä pitäisi ensisijaisesti tavoitella kohtuullista energian hintaa ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistä. Viime vuonna tärkein tavoite olivat päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Ihmisten halukkuus maksaa energiasta korkeampaa hintaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi on laskenut selvästi kaksi vuotta peräkkäin. Vuonna 2018 puolet oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Viime vuonna osuus oli laskenut 42 prosenttiin ja tänä vuonna 38 prosenttiin.
Naiset, nuoret ja korkeasti koulutetut kokevat ilmastonmuutoksen merkityksen selvästi muita suuremmaksi. Muissa ryhmissä energian hinta koetaan vielä tärkeämmäksi.
Leskelän mukaan ilmastotietoisuus oli korkeimmillaan syksyllä 2018, kun teema oli runsaasti esillä.
– Nyt ilmasto on ollut vähemmän esillä, mutta energian hinta taas on puhuttanut paljonkin, hän sanoo.
Kaksi viidestä kannattaa ydinvoiman lisäämistä
Ydinvoiman käyttöä lisäisi 42 prosenttia vastaajista, alle neljännes vähentäisi, ja reilu neljännes pitää tämänhetkistä tuotantotasoa sopivana. Ydinvoiman kannattajia on kaikkien eduskuntapuolueiden äänestäjien keskuudessa edelleen enemmän kuin vastustajia.
– Rakenteilla oleva vähäpäästöinen sähköjärjestelmämme perustuu ydinvoimaan perusvoimana, tuulivoiman osuuden kasvuun ja vesivoiman säätökapasiteettiin, jota ilman tuulen osuus ei kasva, arvioi Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.
Päästöttömän sähkön energialähteinä aurinko ja tuuli ovat säilyttäneet suosionsa kysyttäessä, että mihin suuntaan sähköntuotantoa halutaan kehittää. Myös muu päästötön tuotanto on säilyttänyt asemansa.
Aurinkovoimaa kannatti 89 prosenttia ja tuulivoimaa 80 prosenttia vastaajista. Ylivoimainen enemmistö joko kasvattaisi myös vesivoiman osuutta tai pitäisi sen ennallaan. Puuhun ja muuhun bioenergiaan sekä vesivoimaan panostaisi 56 prosenttia vastaajista.
Kaukolämmössä ilmastoystävällisyys ohjaa valintoja
Kaukolämmön tuotannossa ilmastoystävällisyys ohjaa valintoja. Aurinkolämpö, jätteet ja hukkalämpö saavat eniten kannatusta kaukolämmön energialähteinä. Seuraavaksi eniten kannatusta saavat puu ja muu bioenergia, lämpöpumppulämpö ja pienydinvoimalat. Turpeen ja kivihiilen kannatus jää hyvin vähäiseksi.
Tutkimuksen otos on tuhat henkilöä painotettuna sukupuolen, iän ja asuinalueen sekä puoluekannan mukaan koko väestöä edustavaksi. Virhemarginaali puoleen ja toiseen on noin 3,2 prosenttiyksikköä.
Energiateollisuus on seurannut kansalaisten energia-asenteita vuodesta 1983 lähtien.