"Valoa tunnelin päässä" – Suomen ensimmäiset koronarokotteet annettiin Helsingissä

Sairaanhoitaja Andrea Nummi oli yksi ensimmäisistä rokotetuista. -KOIVISTO Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Saara-Miira Kokkonen, Henrietta Nyberg / STT

Toiveikkuutta oli ilmassa ja valoa nähtiin tunnelin päässä, kun Suomen ensimmäiset koronavirusrokotteet annettiin etulinjassa työskenteleville hoitajille ja lääkäreille Helsingissä sunnuntai-iltapäivänä.

Ensimmäiset rokotteet pistettiin etulinjassa työskenteleville kuudelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) työntekijälle Uudessa lastensairaalassa.

Meilahden teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Marcus Norrgård kertoi kokevansa ylpeyttä ollessaan osana tällaista suurta tapahtumaa. Norrgård oli kuuden ihmisen ryhmästä yksi niistä, jotka saivat rokotteen aivan ensimmäisinä Suomessa.

– Ehdottomasti tuo toivoa työntekijöille. Toivottavasti päästään normalisoimaan arkea, Norrgård sanoi rokotusten aloittamisesta STT:lle.

Hän on työskennellyt teho-osastolla koko koronavuoden ajan.

– On ollut hyvin erilainen vuosi ja hyvin kuluttava monella tapaa. Opittiin tosi paljon tästä taudista, rakennettiin keinoja hoitaa näitä potilaita ja valmistauduttiin ottaa vastaan näitä potilaita ja potilasmääriä. Se oli hyvin rankkaa, Norrgård kertoi.

Rokotteen saaneista neljä työskentelee koronapotilaita hoitavilla osastoilla ja kaksi päivystyksessä. Suomen ensimmäiset koronarokotteet saivat Norrgårdin lisäksi teho-osastolla työskentelevät sairaanhoitajat Eija Koponen ja osastonlääkäri Benny Hellqvist, keuhko-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Andrea Nummi sekä päivystyksessä työskentelevät ylilääkäri Timo Suonsyrjä sekä apulaisosastonhoitaja Kirsi Mustalammi.

"Kyllä me kaikki ollaan odotettu tätä rokotetta"

Haartmanin päivystysosaston apulaisosastonhoitaja Kirsi Mustalammi ja Meilahden teho-osaston osastonlääkäri Benny Hellqvist kuvailivat rokotusten alkamista valona tunnelin päässä.

– On ollut raskas vuosi, ihmiset toivovat, että saadaan maailma normaaliksi ja avautumaan, Mustalammi sanoi STT:lle.

Mustalammi kertoi, että etulinjan työntekijöillä alkaa olla jo väsymystä koronavuoteen ja siksi rokotteen ajoitus olikin erityisen hyvä.

– Kyllä me kaikki ollaan odotettu tätä rokotetta, Hellqvist sanoi.

Itse rokotustoimenpide ei heidän mukaansa sattunut yhtään, eikä rokotuksen jälkeen olo tuntunut yhtään kummalliselta.

Mustalammi sanoi rokotteen olevan ainoa vaihtoehto koronan nujertamiseen. Hellqvist puolestaan sanoi, että rokotteita on ollut jo pitkään ja niitä on tutkittu hyvin tarkasti ja niiden tiedetään olevan turvallisia ottaa.

– Sen minkä itse olen nähnyt teho-osastolla on se, että kukaan ei oikeasti ole turvassa koronataudilta. Jotkut saavat sen hankalamman ja vakavamman muodon siitä, ja kukaan ei pysty sitä ennustamaan ollenkaan. Siinä mielessä jos ajattelee, että riskit ovat kuitenkin paljon isommat kuin mitä mahdollisesti voi tulla rokotteista haittavaikutuksia, Hellqvist sanoi.

Pelko koronan viemisestä töistä kotiin

Usealta rokotteen saaneelta oli kysytty aamulla töissä mahdollisuudesta lähteä rokotettavaksi myöhemmin tänään. Näin kertoi myös Espoon Jorvissa keuhko-osastolla työskentelevä Andrea Nummi.

– Tuntuu mukavalta ja ihan kivalta. Vihdoinkin tuntuu, että valoa on tunnelin päässä, Nummi sanoi STT:lle.

Myös Nummi kertoi koronavuoden olleen kuluttava ja rakas. Hän ei ole pelännyt töissä omaa sairastumistaan, vaan koronan viemistä kotiin.

– Enemmän on ollut stressi, että jos vien koronan kotiin ja kotiväki, varsinkin minun mieheni, sairastaa koronan ja joutuisi sairaalaan, Nummi kertoi.

Nummen mukaan korona on näkynyt keuhko-osastolla siten, että potilaat ovat olleet tavallista nuorempia. Kun normaalisti valtaosa potilaista on selvästi iäkkäämpiä ihmisiä, korona-aikana potilaat ovat olleet 50- tai jopa 70-luvulla syntyneitä, Nummi kertoi.

"Tämä on alku sille, että epidemia saadaan loppumaan"

Rokotukset Husissa jatkuvat jo tämän päivän aikana. Husin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilän mukaan rokotteen saavat tänään vielä kymmenet työvuoroissa olevat ihmiset.

– Tänään rokotettavat ovat koronapotilaita hoitavilta teho-osastoilta ja vuodeosastoilta sekä päivystyksestä, jossa kohdataan koronaepäilyjä, Heikkilä sanoi lastensairaalan ulkopuolella ensimmäisten rokotusten jälkeen.

Hoitohenkilöstön rokottaminen ei vielä tule näkymään osastoilla käytännössä vähään aikaan. Suojavälineitä käytetään samalla tavalla kuin aiemminkin ja turvaväleistä sekä käsienpesuhygieniasta pidetään huolta yhtä paljon.

Tänään annetuista rokotteista menee vielä neljä viikkoa, ennen kuin rokotteesta saa täyden tehon. Rokotettaville annetaan toinen rokoteannos eli niin sanottu vahvistusrokote kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä pistoksesta. Tästä menee vielä noin viikko, että rokote suojaa koronavirustaudilta, Heikkilä kertoi.

– Tämä on alku sille, että epidemia saadaan loppumaan. Jonkinnäköinen valo tunnelin päässä, Heikkilä sanoi.

Koko väestön laajuisen laumasuojan saavuttamiseen menee vielä aikaa. Heikkilän mukaan pitää varautua useisiin kuukausiin, että epidemia saadaan kuriin.

Rokotteita säilytetään "pitsalaatikoissa" syväjäässä

Rokotteet vaativat säilyäkseen niin sanotun syväjääpakastimen, jossa on 70 astetta pakkasta. Ennen rokotusten aloittamista syväjääpakastimesta otetaan jääkaappiin niin sanottu pitsalaatikko, joka säilyy jääkaapissa viiden päivän ajan.

Yhdessä laatikossa on 975 rokoteannosta.

– Viiden päivän aikana meillä on oltava 975 rokotettavaa tiedossa, tiivisti tilaisuudessa mukana ollut Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Rokotuksia jatketaan Husissa ensi viikolla. Yhteensä Hus sai kolme laatikollista rokotteita eli 2 925 rokoteannosta, jotka menevät Helsingin kaupungin terveydenhuollon henkilöstön ja Husin erikoissairaanhoidon henkilöstön rokottamiseen. Logistisista syistä ensimmäiset rokotteet annetaan Husin kunnista nimenomaan Helsingissä, Ruotsalainen kertoi.

Koronarokotteesta voi tulla mahdollisina haittavaikutuksina esimerkiksi väsymystä, päänsärkyä, lihassärkyä ja kuumetta. Heikkilän mukaan rokotteesta johtuvat sairauslomat eivät ole kuitenkaan merkittävä riski. Rokotteita annetaan kuitenkin hajautetusti työntekijöille eri yksiköistä.

– Emme rokota kaikkia vain jostain yhdestä yksiköstä, vaan haemme eri yksiköistä ihmisiä, Heikkilä kertoi STT:lle.

Muualla rokotukset aloitetaan maanantaina

Ensimmäinen erä Pfizerin ja Biontechin kehittämiä Comirnaty-koronarokotteita saapui Suomeen lauantaina. Niitä toimitettiin yhteensä 9 750 annosta, mikä riittää 4 875 ihmisen rokottamiseen. Ensimmäisen rokotteen jälkeen pitää ottaa vielä niin sanottu vahvistusrokote.

Rokotteet jaetaan Suomen viidelle sairaanhoidon erityisvastuualueelle ja niiden yliopistosairaaloille. Yliopistosairaaloita on Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

Rokotteet jaetaan alueille niiden koon mukaan, ja eniten niitä jäi Helsinkiin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoi sunnuntaina, että Tampereen yliopistollisessa sairaalassa aloitetaan rokotukset maanantaina teho-osaston henkilökunnalle.

Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit kertoivat keskiviikkona, että niiden on tarkoitus aloittaa rokotukset maanantaina. Ensimmäiset rokotukset annetaan koronapotilaita hoitavalle henkilöstölle Turun, Oulun ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa.

Rokote suojaa erittäin hyvin koronaviruksen aiheuttamalta covid-19-taudilta. Vielä ei ole varmuutta siitä, kuinka hyvin se suojaa tartunnan levittämiseltä ja saamiselta. Tämänhetkisen tiedon mukaan Suomeen saatu rokote tehoaa myös hiljattain havaittuun koronaviruksen uuteen muunnokseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut