Kansallisylpeys ja suomalaisuuden arvostus ovat lisääntyneet korona-ajan poikkeusoloissa

Yksi selvityksen päähavainnoista on, että arvostus suomalaisuutta kohtaan on pandemia-aikana noussut. Suomalaiset luottavat aiempaa enemmän kykyihinsä tehdä muutoksia. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Mimma Lehtovaara / STT

Koronapandemian poikkeusaika on vaikuttanut ainakin hetkellisesti suomalaisten kulutustottumuksiin, arvoihin ja asenteisiin. Arvomuutosten myötä on mahdollista, että kestävämmät elämäntavat ovat tulleet jäädäkseen.

Tähän tulokseen on tullut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra suomalaisten arvomaailmaa ja arjen toimintaa käsittelevässä tutkimuksessaan. On kuitenkin huomattava, että muutokset eivät perustu vapaaehtoisuuteen.

– Olemme joutuneet pakon edessä muuttamaan arjen tapojamme. Joillekin nämä muutokset ovat voineet olla hyvin vaikeita, kuten terveyshuolet tai työpaikan menetykset, sanoi tutkimusta esittelevä projektijohtaja Markus Terho tiedotustilaisuudessa.

Varmistettuja koronatautitapauksia on Suomessa tähän mennessä kolmisenkymmentätuhatta. Koronatestejä on tehty yli kaksi miljoonaa.

Ylpeästi suomalainen

Yksi selvityksen päähavainnoista on, että arvostus suomalaisuutta kohtaan on pandemia-aikana noussut. Suomalaiset luottavat aiempaa enemmän kykyihinsä tehdä muutoksia.

– Kyselytutkimus osoittaa, että kansallisylpeys on noussut tähän asti onnistuneen koronahoidon ansiosta. Arvostamme paikallisuutta ja suomalaista osaamista uudella tavalla, kertoo Sitran johtava asiantuntija Sari Laine tiedotteessa.

On myös mahdollista, että kriisin seurauksena omaksutaan kestäviä elämäntapoja. Tutkimuksesta ilmenee, että kysyntää olisi ratkaisuille, jotka auttavat hyvään ja kestävään elämään, mutta esimerkiksi yritykset saisivat vastata näihin toiveisiin paremmin.

 – Tähän asti liiketoiminnan logiikka on perustunut pitkälti siihen, että meistä jokainen omistaa paljon tavaroita, joiden elinkaari on lyhyt ja käyttöaste vähäinen, Sitra toteaa.

Yrityksillä olisikin oiva tilaisuus kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kehittämiselle. Jatkossa omistajuus voisi entistä useammin säilyä palvelun tuottajalla koko tuotteen elinkaaren ajan.

Kiertotalous tarkoittaa, että tuotanto ja kulutus perustuvat omistamisen sijasta palveluihin ja käytössä olevia tavaroita ja materiaalien arvoa hyödynnetään mahdollisimman pitkään.

Lähiluonto arvoon

Pandemia-aika näyttää selvityksen mukaan herättäneen suomalaisten innon hallita kodin järjestystä ja lisänneen kiinnostusta asumis- ja tilaratkaisuihin. Kodeissa on vietetty paljon aikaa ja esimerkiksi etätyö- tai opiskelujärjestelyt ovat vaatineet tilaa.

Noin kolmannes vastaajista kertoo kierrättäneensä, varastoineensa tai heittäneensä tavaraa pois enemmän kuin ennen. Joka viides arvioi, että toimii näin vastedeskin.

Liikkuminen on tänä vuonna ollut rajoitettua, ja valtiovalta on voimakkaasti suositellut jättämään vapaa-ajan reissut väliin tai ainakin vähentämään niitä. Lähiluonto vaikuttaakin Sitran tutkimuksen perusteella kiinnostaneen kansalaisia: yli 40 prosenttia vastaajista oli tutustunut kävelemällä tai pyöräilemällä kodin lähiympäristöön aiempaa enemmän, joskin huomattavasti harvempi ilmoitti aikovansa jatkaa samalla linjalla tulevaisuudessa.

Kyselyn perusteella noin joka viides olisi matkustanut aiempaa enemmän kotimaan lomamatkalle eli yli 50 kilometrin päähän kodistaan, mutta vain harvempi kuin joka kymmenes ilmoitti tekevänsä tätä jatkossakin enemmän. Maallemuuton halukkuutta ei kyselystä nouse korostetusti esille, mutta maaseudun hyviä kokemuksia halutaan tuoda lähemmäksi kaupunkeja, arvioi projektijohtaja Terho.

Kriisi näyttääkin tuoneen esiin kaupunkien viheralueiden ja lähiluonnon merkityksen vapaa-ajan vietossa. Eräs kyselyn vastaaja kertoo tutustuneensa ensimmäistä kertaa Helsingin keskuspuistoon ja olleensa myönteisesti yllättynyt puiston kauneudesta.

Elämyksiä ja syvempää tutustumista

Terho esittää, että into ja halu ulkomaanmatkailuun todennäköisesti palaavat takaisin, mutta matkailulta haetaan erilaisia sisältöjä ja kestäviä matkustustapoja. Turisti ei ainoastaan ole kiinnostunut tutustumaan pintapuolisesti nähtävyyksiin, vaan kysyntää olisi esimerkiksi uudenlaisille elämyspalveluille, kursseille ja retkille.

– Halutaan päästä osaksi paikallisten elämää, osaksi yhteisöä, Terho kuvaa.

Poikkeusolot ovat myös lisänneet kiinnostusta kotimaiseen ruokaan, kasviksiin ja elämäntapojen terveellisyyteen. Noin joka kolmas kyselyyn vastanneista oli ostanut enemmän Suomessa tuotettua ruokaa kuin aiemmin. Terhon mukaan ihmiset olettavat ja edellyttävät, että suomalainen ja paikallinen ruoka on vastuullista.

– Tässä olisi mahdollisuus suomalaisille ruuan tuottajille, ja oletamme, että tällä on pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten suhteessa ruokaan.

Tutkimuksessa koottiin yhteen suurimmissa kaupungeissa asuvien näkemyksiä arjen muutoksista pandemia-aikana. Kysely yli 1 500 vastaajalle toteutettiin alkusyksystä, ja sitä ennen tehtiin haastatteluita pienelle edelläkävijäryhmälle. Selvityksessä oli myös asiantuntijahaastatteluita.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut