Ei yllätyksiä STT:n syksyn lukiovertailussa – Kärjessä samat nimet kuin jo keväällä

Hyviksi havaitut toimintamallit ovat valmiina kevään kirjoituksia varten.

Turun katedraalikoulun rehtori Marinne Pärnänen kertoo, että lukiossa lukujärjestys on rytmitetty niin, että yhden päivän aikana kullakin opiskelijalla on vain paria ainetta. Emmi Korhonen

Tapio Pellinen / STT

STT:n lukiovertailun ykköslukiot pysyivät syksyn ylioppilaskirjoitustenkin jälkeen samoina kuin keväällä. Suurten lukioiden ykkönen on kärkisijaa vuodesta 2018 pitänyt Turun Katedralskolan, jossa ylioppilastutkinnon suoritti 87 abiturienttia. Pienten kärkeen taas nousi viime vuoden 15. sijalta Enontekiön Erälukio, tutkinnon suorittaneita kokelaita oli tänä vuonna neljä.

Kesän ja alkusyksyn rauhallinen koronatilanne on näkynyt siinä, että keväisen etäopetuksen kaltaisilta suurilta muutoksilta on syksyllä pitkälti säästytty. Pienempiä viilauksia on sen sijaan tehty.

Ensi kevät näyttää, miten koronarajoitukset vaikuttavat ylioppilasarvosanoihin

Katedralskolanissa lukujärjestys on kuluvalla jaksolla rytmitetty niin, että yhden päivän aikana kullakin opiskelijalla on vain paria ainetta. Näin opetusryhmät eivät pääse sekoittumaan yhtä paljon kuin tavallisesti.

– Toivon muutenkin, että jos opiskelijoilla on vähän pitempiä tunteja ja vain yhtä tai kahta ainetta päivässä, se edesauttaa sitä, että he voivat keskittyä näihin opintoihin, sanoo rehtori Marianne Pärnänen.

Suurten lukioiden ykkönen on kärkisijaa vuodesta 2018 pitänyt Turun Katedralskolan, jossa ylioppilastutkinnon suoritti 87 abiturienttia. Roni Lehti

Ennen syksyn kirjoituksia kaikille Turun abeille tarjottiin mahdollisuus myös seurata opetusta etänä.

– Jännittävää on, että sen jälkeen monet tulivat kysymään, saavatko jatkaa tällä systeemillä. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, yksi malli ei sovi kaikille, vaan jotkut ovat sitä mieltä, että etäopetus on parempi kuin lähiopetus ja päinvastoin. Meitä on kaikenlaisia, Pärnänen sanoo.

Enontekiön Erälukiossa taas jotkut opettajat ovat tarvittaessa opettaneet kotoa etäyhteyden välityksellä luokkahuoneessa olevia lukiolaisia, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma. Lähiopetuksessa pyritään kuitenkin pysymään niin paljon kuin mahdollista.

– Osa kylistä on sellaisia, että verkkoyhteydet voivat olla heikkoja. Ja toistaiseksi oppilailla on kyllä ollut se, että he tarvitsevat kontaktin opettajaan. Oppiminen on kuitenkin helpompaa, kun on läsnä, hän sanoo.

Kevään etäopetuksesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta jäi Katedralskolanin Pärnäsen mukaan hieman oppimisvajetta.

– Kyllä se ainakin näkyi nyt syksyllä, että jotkut olivat vähän pudonneet kärryiltä. Tuntui siltä, etteivät he ihan hallinneet tiettyjä aineita juuri siksi, että oli sitä etäopetusta, hän sanoo.

Joidenkin opiskelijoiden on myös vaikeampi laittaa korona-ajatukset sivuun ja keskittyä opintoihin. Koronatilanteesta johtuvia vaikeuksia oppimisessa on tilkitty valtionavustuksella, jonka kokonaissumma on yhteensä 17 miljoonaa euroa.

– Meillä annetaan tukiopetusta, jos sitä tarvitaan, ja jotkut ryhmät on jaettu kahtia tai niin poispäin. Sillä tavalla yritämme saada nämä reiät kiinni, että kaikki opiskelijat pystyvät jatkamaan normaalisti, Pärnänen kertoo.

Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että myös ensi kevään ylioppilaskirjoitukset joudutaan toteuttamaan koronan varjossa. Katedralskolanissa ja Erälukiossa kirjoitusten järjestelyissä ei ole juurikaan muutoksia tehtävänä.

– Luulen, että koronat ovat vielä nurkissa, ja koska mallit on nyt pari kertaa kokeiltu, mennään sen kaavan mukaan. Tiedämme, miten pitää toimia, Pärnänen sanoo.

STT:n lukiovertailu

Näin se tehtiin

STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2017 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä kevään että syksyn 2020 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja 351 lukiota.

Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana.

Vertailun eräs heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään.

Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.

Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, joitakin Steiner-kouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.

Kommentoi

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Lahdessa on paljon nuoria, joilta kukaan ei kysy, mitä kuuluu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut