Gallupien vaikeudet Yhdysvalloissa eivät näy Suomessa – väestörekisterit ja kännyköiden suuri määrä auttavat

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa gallupien ero vaalitulokseen vaihteli osavaltioittain. AFP / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen poliittiset mielipidemittaukset saivat paljon kritiikkiä julkisuudessa. Moni katsoi gallupien epäonnistuneen, sillä mielipidemittaukset aliarvioivat presidentti Donald Trumpin kannatuksen keskimäärin 3–4 prosenttiyksiköllä ja vaaleista tuli tiukemmat kuin gallupien perusteella odotettiin.

Gallupien ero vaalitulokseen vaihteli osavaltioittain. Joissain osavaltioissa kyselyt ennakoivat vaalituloksen hyvin tarkasti, kun taas toisissa ero oli merkittävä. Esimerkiksi vaa'ankieliosavaltio Wisconsinissa Joe Bidenilla oli gallupkeskiarvossa kahdeksan prosenttiyksikön etumatka Trumpiin vaalien kynnyksellä, mutta Biden vei voiton lopulta alle prosenttiyksikön erolla.

Suomessa poliittisia kannatusmittauksia tekevien yhtiöiden tutkimusjohtajat arvioivat, että Yhdysvalloissa gallupien tekijät kohtaavat sellaisia haasteita, joita Suomessa ei ole. Sen vuoksi suomalaiset gallupit ovat usein osuneet kohdalleen paremmin, ja näin voidaan odottaa jatkossakin tapahtuvan.

Ei vaikeasti tavoitettavia ryhmiä

Sekä Taloustutkimuksen Tuomo Turja että Kantar TNS:n Sakari Nurmela kehuvat suomalaisia väestörekistereitä, joiden avulla on mahdollista saada kyselyihin ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueellisesti edustava otos. Esimerkiksi Yhdysvalloissa näin hyviä rekistereitä ei ole.

Suomessa ei myöskään ole samalla tavalla vaikeasti tavoitettavia väestöryhmiä.

– Suomessa on aivan loistava kännykkäpenetraatio, ja myös loistavat puhelinnumerorekisterit. Sillä tavalla tällaiset rakenteelliset vinoumaa aiheuttavat tekijät eivät uskoakseni ole täällä kovin suuria, Nurmela sanoo.

Yhdysvalloissa haasteita aiheuttaa myös se, että siellä pitää monissa osavaltioissa rekisteröityä äänestäjäksi. Gallupit tuottavat erilaisia tuloksia, jos vastaukset katsotaan koko aikuisväestöltä tai vain rekisteröityneiltä äänestäjiltä. Suomessa tätäkään ongelmaa ei ole.

Osavaltiokohtaisissa gallupeissa myös otoskoot ovat Turjan mielestä usein melko pieniä, kun ottaa huomioon, että monet osavaltiot ovat väkiluvultaan vähintään Suomen kokoisia ja maantieteellisesti ja väestöltään hyvin kirjavia.

– En tiedä, onko siinä ihan tarpeeksi kuitenkaan pystytty haravoimaan ihmisiä erilaisista piirikunnista ja ylipäätään erilaisista taustoista ja viiteryhmistä.

Ujoja äänestäjiä?

Turja ja Nurmela muistuttavat, että gallupit eivät pohjimmiltaan ole tulosennusteita, vaan pyrkivät mittaamaan puolueiden tai ehdokkaiden senhetkistä kannatusta. Siksi niiltä ei pidä odottaa täydellistä tarkkuutta vaalituloksen suhteen.

Jos joku esimerkiksi muuttaa äänestyspäätöstään kyselyn tekemisen ja vaalipäivän välillä, ei se tietenkään näy gallupeissa.

Nytkin Yhdysvalloissa gallupit ennakoivat vaalien voittajan ja lähes kaikkien osavaltioiden voittajan, voittomarginaaleissa oli vain paikoin isoja heittoja. Historiallisessa vertailussa gallupit eivät erehtyneet paljoa keskimääräistä enemmän.

Näyttää kuitenkin siltä, että gallupit aliarvioivat Trumpin kannatusta melko johdonmukaisesti sekä 2016 että 2020. Syistä tähän on esitetty useita teorioita.

Yksi näistä on "ujon äänestäjän teoria", johon Taloustutkimuksen Turja kertoo uskovansa jonkin verran.

– Eli ihmiset eivät kehtaa sanoa että äänestävät Trumpia, vaikka oikeasti aikoisivat äänestää. Sama kuin brexitin yhteydessä on arvioitu, että monet eivät kertoneet mielipidetiedustelujen tekijöille oikeaa kantaansa.

Samaa teoriaa on myös pohdittu Suomessa perussuomalaisten kohdalla, sillä puolue on jo useammissa eduskuntavaaleissa ylittänyt ennakko-odotukset.

Populisteilla usein kova loppukiri

Trumpia, perussuomalaisia, brexitiä ja muita populistisia liikkeitä on yhdistänyt myös kova loppukiri. Ne kaikki ovat saaneet taakseen paljon ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä yhteiskuntaan.

– He ovat sellaisia, jotka eivät välttämättä yhtä aktiivisesti käy äänestämässä ja tekevät päätöksen vasta viime tipassa. Ja silloin, jos ihmiseltä kysytään viikkoa tai kahta ennen että miten aiot toimia, voi olla, että ei ole keinoa päästä kiinni siihen, kun he eivät vielä välttämättä oikeastikaan tiedä tai ole tehneet sitä lopullista päätöstä, Nurmela arvioi.

Nurmela uskoo populististen poliitikoiden onnistuneen vetoamaan ihmisten tunteisiin. Suomessakin hän on havainnut ilmiön, että kun gallupeissa tapahtuu isoja liikkeitä, taustalla on usein jokin tunteisiin vetoava asia.

Esimerkiksi syksyllä 2015 niin sanotut pakkolait saivat SDP:n kannatuksen kovaan nousuun ja perussuomalaisten suosion laskuun. Samoin viime keväänä SDP:n kannatus nousi nopeasti, kun ihmisten luottamus koronakriisin keskellä kohdistui demarijohtoiseen hallitukseen.

Suomessa ei koulutusvinoumaa

Yhdeksi syyksi gallupien erehtymiseen Trumpin kohdalla neljä vuotta sitten arvioitiin vastaajien koulutustausta. Moni kyselyitä tekevä yhtiö Yhdysvalloissa havaitsi, että korkeakoulutetut olivat yliedustettuina gallupien vastaajien joukossa.

Tämä ei aikaisemmin ollut aiheuttanut ongelmia, koska korkeakoulutettujen osuus sekä demokraattien että republikaanien kannattajissa oli ollut melko samanlainen. Viime vuosina puolueiden kannattajakuntiin on muodostunut kuitenkin yhä suurempi koulutusvinouma, kun kouluttamattomia äänestäjiä on valunut demokraateista republikaaneihin ja vastaavasti korkeasti koulutettuja on siirtynyt äänestämään demokraatteja.

Tämän uskottiin olevan yksi syy sille, että gallupit yliarvioivat demokraattien kannatuksen.

Sen jälkeen useimmat keskeiset tutkimusyhtiöt ryhtyivät painottamaan koulutusta mielipidemittauksissaan niin, että otos olisi koulutustaustaltaan edustava. Se ei kuitenkaan ollut mikään taianomainen ratkaisu, kuten tämänvuotiset vaalit osoittavat.

Turjan mukaan Taloustutkimus ei kiintiöi aineistoa koulutustaustan mukaan, mutta eräässä äskettäisessä mielipidemittauksessa vastaajien koulutustaustat vastasivat noin prosenttiyksikön tarkkuudella väestötason tilannetta.

– Eli voi sanoa, että sellaista vinoumaa ei ole nähtävissä, että korkeakoulutetut olisivat suomalaisissa puoluekannatuksissa yliedustettuina.

Gallupeihin ei enää vastata yhtä innokkaasti

Gallupien tekijöiden päänvaivana niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin on vastaamisaktiivisuuden väheneminen. Turja kertoo ilmiön jatkuneen koko hänen lähes 20-vuotisen uransa ajan.

– Se ei välttämättä ole mitään jyrkkää laskua, mutta se laskee kuitenkin koko ajan.

Ihmisten vapaa-ajasta käydään yhä kovempaa kilpailua, ja erilaisten kyselytutkimusten määrä on kasvanut voimakkaasti.

– On kaikenlaisia toimijoita nyt, jotkut saattavat pukea markkinointia kyselyn muotoon, ja tulee viestiä ja puhelua. Se on vähän syönyt potentiaalia vakavamielisten ja yleishyödyllisten aineistojen kerääjiltä, Nurmela analysoi.

– Mutta kyllä tässä vielä pärjäillään.

Väestöryhmistä nuoret ja etenkin nuoret miehet ovat haastavimpia tavoittaa kyselyihin. Tämä koskee tutkimusjohtajien mukaan poliittisten kannatusmittausten lisäksi kaikkia muitakin tutkimuksia.

Nuorten passiivisuudesta huolimatta gallupeihin saadaan edustava otos kaikista ryhmistä.

– Pystymme kiintiöimään haastattelut sillä tavalla, että niitä tehdään niin pitkään kunnes saamme riittävän määrän vastaajia kaikista ikä- ja sukupuoliryhmistä ja alueellisesti. Tällä tavalla pystymme takaamaan otoksen edustavuuden, Turja kertoo.

Muissa kyselymuodoissa kuten netti- ja kirjekyselyissä tällainen ei ole niin helppoa, ja puhelinhaastatteluja pidetäänkin yhä parhaana keinona kannatusmittausten tekemiseen. Sekä Taloustutkimus että Kantar TNS tekevät poliittiset gallupinsa puhelimitse, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa käytännöt vaihtelevat.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut