Sveitsissä järjestetään sunnuntaina kansanäänestykset kahdesta maan talouteen merkittävästi vaikuttavasta ehdotuksesta. Toisen mukaan perustuslakia pitäisi muuttaa siten, etteivät muun muassa keskuspankki, eläkerahastot ja säätiöt saisi enää sijoittaa aseita tai muita sotatarvikkeita valmistaviin yrityksiin.
Toinen ehdotus taas laajentaisi sveitsiläisten tai maassa päämajaansa pitävien monikansallisten yritysten maailmanlaajuista vastuuta ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa.
Mielipidekyselyiden perusteella yritysvastuun kiristämistä kannattaa hieman yli puolet ja aseteollisuuden rahoitusboikottia noin puolet kansalaisista. Molempien aloitteiden kannatus on tasaisesti huvennut äänestyspäivän lähestyessä.
Sveitsin hallitus ja enemmistö parlamentista vastustavat molempia esityksiä. Hallituksen mukaan ehdotukset menevät liian pitkälle ja vaarantavat vakavasti Sveitsin taloutta, yritystoimintaa ja kansalaisten eläketurvaa.
Hallitus myös korostaa, että hankkeet kääntyisivät toteutuessaan itseään vastaan: maailmanmitassa vastuullisesti toimivat sveitsiläisyritykset saattaisivat vetäytyä oikeusjuttujen pelossa kehitysmaista, mikä pahentaisi niiden tilannetta entisestään.
Sveitsi ei sodi, mutta "sveitsiläinen raha tappaa"
Sveitsiläisen rahan vetäminen pois globaalista aseteollisuudesta ei sekään toisi hallituksen mukaan sotien loppumista yhtään lähemmäksi.
– Aseita ei valmistettaisi maailmanmitassa yhtään vähempää, eikä aloite siten johtaisi rauhanomaisempaan maailmaan. Mutta Sveitsi kantaisi silti taloudelliset seuraukset, hallitus perustelee kielteistä kantaansa.
Esityksen mukaan esimerkiksi Sveitsin keskuspankki, säätiöt ja eläkerahastot eivät saisi lainoittaa sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihdosta yli viisi prosenttia tulee aseista, muusta sotamateriaalista tai sellaisen osista. Kielto koskisi myös aseteollisuuden osakkeiden omistamista sekä tällaisia osakkeita omistaviin sijoitusrahastoihin sijoittamista.
Hallitus huomauttaa, että tiukka raja veisi mustalle listalle esimerkiksi sellaiset lentokoneita ja niiden moottoreita valmistavat yritykset kuin Boeingin , Airbusin ja Rolls-Roycen.
Aloitteen mukaan Sveitsin liittohallituksen pitäisi työskennellä sen eteen, että myös pankit ja vakuutuslaitokset ryhtyisivät noudattamaan kieltoa lainoittaa aseteollisuusyrityksiä tai sijoittaa niihin. Hallituksen mukaan kovimman iskun tästä ottaisi Sveitsin oma aseteollisuus, jolta katkeaisi rahoitus.
Kannattajien mukaan kansanäänestysaloite on perusteltu: vaikka Sveitsi ei ole itse sotinut pariinsataan vuoteen, niin muualla "sveitsiläinen raha tappaa" yhä, kuten kampanjajulisteessa todetaan.
Hävittäjähanke selvisi kansanäänestyksestä rimaa hipoen
Sveitsin suoraan demokratiaan kuuluvat kansanäänestykset ovat olleet merkittävä ja arvaamaton muuttuja maan politiikan muotoutumisessa jo aiemmin. Puolustukseen liittyvissä kysymyksissä kansanäänestys kaatoi vuonna 2014 jo sovitun kaupan ostaa maalle Saabin Gripen-hävittäjiä.
Tänä syksynä hävittäjien uusimishanke oli jälleen liipaisimella ja selvisi jatkoon vain rimaa hipoen: ääniero hankkeen jatkamista kannattavien ja sitä vastustavien välillä oli kansanäänestyksessä alle puoli prosenttiyksikköä.
Hävittäjien uusimista vastustavan esityksen ja nyt äänestyksessä olevan aseteollisuusboikotin taustalla on vihreiden ja vasemmistopuolueiden lisäksi rauhanliikettä, muun muassa Sveitsi ilman armeijaa -ryhmä ( GSoA ). Viimeksi mainittu ei ole vielä luovuttanut hävittäjien osalta, vaan harkitsee niukan tappion jälkeen uutta kansanäänestysaloitetta itse ostosopimusta vastaan.
Sveitsi sai aiemmin tässä kuussa lopulliset tarjoukset neljältä hävittäjävalmistajalta ja aikoo tehdä valinnan ensi vuoden alkupuoliskolla. Ehdolla on neljä samaa konetta kuin Suomessa: Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35A, Dassault Rafale ja Boeing Super Hornet.
Yrityksen pitää todistaa vastuullisuutensa
Paitsi sotien rahoittamisesta, sveitsiläinen raha halutaan pois myös ihmisoikeuksien polkemisesta ja ympäristötuhojen aiheuttamisesta. Aloitteen mukaan Sveitsissä päämajaansa pitävät yritykset voitaisiin haastaa oikeuteen Sveitsissä, jos niiden toiminta ulkomailla rikkoo ihmisoikeuksia tai ympäristönormeja. Oikeudellinen vastuu koskisi koko tuotantoketjua, myös alihankkijoiden osalta.
Aloitteen taustalla on kymmeniä kansalaisjärjestöjä ja esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä sekä kirkollisia ryhmiä. Hanketta ajavat tahot myöntävät valtaosan yrityksistä toimivan vastuullisesti, mutta niiden mukaan nykylainsäädäntö ei riitä häikäilemättömästi toimivien yritysten pakottamiseen ruotuun.
Hallituksen kansanäänestykseen laatiman vastaehdotuksen mukaan yritysten pitäisi todistetusti varmistaa ihmisoikeus- ja ympäristönormien toteutuminen toiminnassaan, mutta oikeudellinen vastuu rajoittuisi maahan jossa toimitaan.
Sveitsin elinkeinoelämän mukaan uusi aloite vahingoittaisi toteutuessaan maan koko yrityskenttää – niin kunnollisia kuin kyseenalaisesti toimivia yrityksiä. Elintarvikejätti Nestlén hallituksen puheenjohtajan Paul Bulcken mukaan aloitteen henki on se, että yritys "on syyllinen kunnes toisin todistetaan".
Jos ehdotettu muutos perustuslakiin menee läpi, sen arvioidaan rajoittavan merkittävästi monikansallisten suuryritysten halua asettua Sveitsiin. Asia ei ole taloudellisesti yhdentekevä: vuoden 2018 lopussa Sveitsissä toimi virallisten tilastojen mukaan liki 30 000 monikansallista yritystä, joiden palkkalistoilla oli neljäsosa maan työvoimasta.