Ponnistelut EU-rahojen väärinkäytön suitsimiseksi etenevät – alustava sopu oikeusvaltiomekanismista saavutettu

Oikeusvaltiomekanismin säännöt alkavat selkiintyä. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Euroopan unionissa otettiin torstaina askel kohti oikeusvaltiomekanismia, jonka käyttöä yksittäinen jäsenmaa ei voisi estää. EU-instituutiot pääsivät neuvotteluissaan alustavaan sopuun mekanismin yksityiskohdista, kuten siitä, mihin kaikkeen mekanismia voidaan soveltaa ja miten päätökset sen käytöstä tehdään.

Sopu vaatii vielä EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston hyväksynnän.

Oikeusvaltiomekanismissa on kyse pyrkimyksestä sitoa EU:n rahankäyttö aiempaa tiiviimmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi tuomioistuimiensa riippumattomuutta horjuttava jäsenmaa voisi jatkossa menettää EU-tukiaan.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) oli neuvotteluissa toinen parlamentin kahdesta pääneuvottelijasta. Hän uskoo, että mekanismilla pystytään kääntämään viimeaikainen huolestuttava kehitys, jossa demokratian perusarvoja on uhattu EU:n sisältä.

– Viimeiset pari vuotta tämä laiva, unioni, oli ajautumassa syrjään reitiltään niin, etteivät moottoreistakaan kaikki enää toimineet. Laiva oli tuuliajolla. Sanoisin, että se, mitä me teimme tänään oli, että palautimme aluksen hiljalleen kohti oikeaa kurssia, Sarvamaa kuvaili neuvottelujen jälkeen.

Päätökset tehtäisiin määräenemmistöllä

EU:n nykyiset mahdollisuudet puuttua oikeusvaltion rapautumiseen jäsenmaissaan ovat rajalliset, koska viime kädessä toimiin vaaditaan muiden jäsenmaiden yksimielisyys. Siksi oikeusvaltiohuolien kohteena olevat Puola ja Unkari pystyisivät väistämään rangaistukset turvaamalla toistensa selustan vuorotellen.

Nyt alustavaan sopuun oikeusvaltiomekanismin käytöstä on kirjattu, että päätökset tehdään määräenemmistöllä. Tarkasti määriteltynä määräenemmistöpäätökseen vaaditaan vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.

Parlamentti ajoi alun perin käänteistä määräenemmistöä, jolloin rikkomus voitaisiin todeta, ellei jäsenmaiden määräenemmistö vastusta päätöstä. Tämä olisi ollut kirjauksena pelkkää määräenemmistöä vahvempi.

Sarvamaa kuitenkin kehotti katsomaan saavutettua sopua kokonaisuutena ja korosti, ettei yksittäinen jäsenmaa pystyisi torppaamaan mekanismin käyttöä.

– Kenellekään ei tule veto-oikeutta, ei jäsenmaa X:lle eikä jäsenmaa Y:lle, Sarvamaa summasi.

Parlamentti sai läpi monia parannuksia

Parlamentti saavutti neuvotteluissa monia tavoitteitaan. Lähtökohtana keskusteluille oli EU-puheenjohtajamaa Saksan syyskuun lopulla tekemä kompromissiesitys, joka perustui EU-maiden johtajien heinäkuun huippukokouksessa saavutettuun rahasopuun.

Tiukan oikeusvaltiomekanismin ystäville, kuten Suomelle, Saksan kompromissiehdotus oli pettymys, sillä sen katsottiin vesittävän mekanismin toimivuutta.

Nyt sopuun sisältyy laaja listaus mekanismin soveltamisalasta sekä ennaltaehkäisevä näkökulma, joita ei Saksan esityksessä ollut. Ennaltaehkäisyn ansiosta mekanismia voitaisiin käyttää jo silloin, kun vakava riski oikeusvaltiorikkomukseen havaittaisiin.

Parlamentti sai mukaan myös kirjauksen lopullisten edunsaajien suojelemisesta. Jäsenmaan oikeusvaltiorikkeet eivät siten voisi viedä rahoitusta esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä tai Erasmus-tukea saavalta opiskelijalta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi torstaina alustavan sovun vaikuttavan hyvältä, mutta korosti, että Suomi käy sovun yksityiskohdat tarkkaan läpi ennen sen hyväksymistä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut