Työryhmä haluaa moninkertaistaa sähköautojen määrän 10 vuodessa, valtaosan pitäisi olla täyssähköautoja

Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Liikenteen päästöjen vähentämistä pohtinut työryhmä haluaa lisätä sähköautojen määrän kymmenessä vuodessa 700 000:een. Näistä valtaosan pitäisi olla täyssähköautoja.

Sähkökäyttöisiä henkilöautoja oli kesäkuun lopussa reilut 40 000, joista noin 6 430 oli täyssähköautoja.

Työryhmän mukaan keskeisiä keinoja autokannan uudistamiseksi ovat esimerkiksi nykyistä voimakkaampi hiilen hinnoittelu liikenteessä, mahdolliset muutokset verotuksessa sekä muut taloudelliset ohjauskeinot, kuten romutuspalkkiot ja hankintatuet.

– On myös hyvin tärkeätä, että Suomeen saataisiin synnytettyä käytettyjen autojen jälkimarkkinat, jotta myös pienempituloisilla olisi mahdollisuus hankkia vähän kalliimpia sähköautoja, vaikkakin sähköautojen hinnat ovat jatkuvalla lasku-uralla, sanoi yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä työryhmän julkistaessa suosituksensa tiistaina.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Vertailutasona on vuosi 2005.

Julkisesta liikenteestä huolehditt ava poikkeusaikoinakin

Työryhmän mielestä henkilöautojen ajoneuvokilometrit eivät enää tämän vuoden jälkeen saisi kasvaa verrattuna vuoden 2019 tasoon. Lisäksi toiveissa on, että kestävien liikenne- ja liikkumismuotojen osuus kasvaisi merkittävästi. Myös tavaraliikennettä tulisi siirtää teiltä raiteille ja vesille.

Työryhmä muistuttaa myös, että julkisen liikenteen toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös poikkeusaikoina, sillä korona on aiheuttanut joukkoliikenteelle ja muulle julkiselle liikenteelle matkustajakadon ja rahoituskriisin.

Päästökauppajärjestelmä vai polttoaineveron korotukset?

Työryhmä katsoi, että on tärkeää selvittää tieliikenteen päästökauppajärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia, mutta myös sen suhdetta mahdolliseen EU-tason tieliikenteen päästökauppaan

– Päästökauppajärjestelmän sijaan on myös mahdollista ottaa käyttöön vastaavansuuruisia polttoaineveron korotuksia, Antikainen sanoi.

Työryhmän suositusten julkistustilaisuudessa mukana ollut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi, että polttoaineiden hinnannousu ei ole toimenpiteenä ongelmaton.

– Se on viimeinen keino tässä valikoimassa, eli siihen turvaudutaan vain, jos tavoitteisiin ei muilla keinoilla päästä.

Työryhmä katsoi, että jos hiilen hintaan tehdään muutoksia, on tärkeää selvittää sen vaikutukset kansalaisille ja yrityksille.

– On hyvin tärkeää ottaa käyttöön kompensaatiokeinoja, jotta sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus toteutuu, Antikainen sanoi.

Myös Harakka sanoi, että jos esimerkiksi liikenteen päästökaupan kaltainen ratkaisu otettaisiin käyttöön, olisi samalla huolehdittava myös tulonjakovaikutusten kompensoinnista yrityksille ja kotitalouksille sekä alueellisesti että sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo Vihreässä blogissa , että liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan näyttää siltä, että Suomi ei pääse liikenteen päästötavoitteeseen ilman fossiilisten polttoaineiden hintojen korotuksia.

– Tämä voidaan toteuttaa joko suorilla veronkorotuksilla ja esimerkiksi sitomalla polttoaineverot indeksiin tai tutkijoiden ehdottamalla päästökauppamallilla, jossa päästöoikeuksien vähentyessä polttoaineiden hinta nousisi automaattisesti riittävälle tasolle, Ohisalo kirjoittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut