Psykoterapia-asiakkaan itsetuhoisuus kirjataan potilasasiakirjoihin, häntä hyväksikäyttäneen nimeä ei mainita

Muutkin kuin tietomurron kohteeksi joutuneen Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaat ovat huolissaan omien potilastietojensa luottamuksellisuudesta. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Mia Peltola / STT

Muutkin kuin tietomurron kohteeksi joutuneen Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaat ovat huolissaan omien potilastietojensa luottamuksellisuudesta. Esimerkiksi psykoterapiapalveluja tarjoavaan Väestöliiton Terapia- ja kotipalveluihin on tullut perjantain jälkeen lähemmäs kolmekymmentä yhteydenottoa huolestuneilta asiakkailta. Asiakkaita on askarruttanut se, miten potilastietoja säilytetään.

– Ihmiset ovat halunneet tarkistaa, millainen potilastietojärjestelmä meillä on käytössä ja onko se riittävän turvallinen, sanoo johtava psykoterapeutti Tarja Santalahti.

Hänen mukaansa potilaat eivät ole ainakaan toistaiseksi peruneet vastaanottoaikojaan Vastaamoon kohdistuneen tietomurron vuoksi.

– Vastaanotolle on edelleenkin turvallista tulla, ja olen aika vakuuttunut siitä, että jokainen meistä ammatti-ihmisistä huomioi nyt entistäkin tarkemmin sen, että asiakkaan kanssa käydään kunnon keskustelu siitä, mitä tietoja hänestä kirjataan ylös ja mihin rekisteriin tiedot menevät.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ryhmäpäällikön Kaisa Rialan mukaan erilaisia psykoterapiapalveluja käyttäviltä asiakkailta ei ainakaan vielä ole tullut erityisen paljon huolestuneita yhteydenottoja viraston neuvontapuhelimeen.

– Olettaisin kuitenkin, että kyllä näitä rupeaa tulemaan, terveydenhuollon valvontaosastolla työskentelevä Riala sanoo.

Kattavat kirjaukset

Psykoterapia-asiakkaista kirjataan potilastietojärjestelmiin perustiedot, kuten nimi, syntymäaika ja yhteystiedot.

– Vastaanottotilannetta ei voi olla anonyymisti, Väestöliiton Santalahti sanoo.

Potilasasiakirjoihin merkitään perustietojen ohella kaikki hoidon ja sen seurannan kannalta oleelliset asiat, kuten havainnot potilaan voinnista ja sen muutoksista, itse hoitosuunnitelma ja hoidon tavoitteet, mahdolliset lääkitykset sekä istuntojen sisällöt teemoittain.

– Potilasasiakirjoihin ei kuulu avata kaikkea sitä, mitä asiakas vastaanotolla sanoi tai kertoi yksityiskohtaisesti esimerkiksi jostain ihmissuhteistaan tai elämäntapahtumistaan, Riala huomauttaa.

Perusperiaatteena on, että kaikki potilasturvallisuuteen liittyvät seikat kirjataan erityisen huolellisesti ylös. Potilasturvallisuuteen liittyviä asioita ovat esimerkiksi mahdollinen itsetuhoisuus, väkivaltaisuus ja päihteiden käyttö.

– Itsetuhoisuus ja mahdolliset itsemurhasuunnitelmat tai -yritykset ovat aivan oleellisia tietoja potilaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta, ja myös terapeutin oikeusturvan kannalta. Jos potilas tekee jonkin itsetuhoisan teon tai jopa itsemurhan, terapeutti voi joutua vaikeuksiin siitä, ettei hän ole seurannut asianmukaisesti potilaan tilaa ja itsemurhariskiä, Riala kertoo.

Ei muiden nimiä

Psykoterapiapotilas on saattanut kokea elämässään hyvin vaikeita elämäntilanteita, joihin liittyy myös muita ihmisiä. Tällaiset kokemukset voivat koskea esimerkiksi hyväksikäyttöä.

Vaikka potilas kertoisikin hyvin yksityiskohtaisesti omasta seksuaalisesta hyväksikäytöstään ja nimeäisi myös hyväksikäyttäjänsä, näitä kaikkia tietoja ei ole asiantuntijoiden mukaan ole syytä kirjata ylös potilasasiakirjoihin.

– Tällaiset ovat rikosoikeudellisia asioita. Me olemme ohjanneet terapeuttejamme niin, että kun asiakkaiden tietoihin kirjataan jotakin, ne tiedot koskevat vain ja ainoastaan tätä kyseistä terapiaistunnossa käynyttä asiakasta, eivät muita ihmisiä, Santalahti sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi juuri hyväksikäyttötapauksissa asiakkaan kanssa keskustellaan muun muassa rikosilmoituksen tekemisestä, mitä kautta asiat saadaan vietyä eteenpäin.

Yksinkertainen kirjanpito

Psykoterapeutit tekevät usein istunnon aikana potilaasta omia muistiinpanojaan. Nämä muistiinpanot pitää kuitenkin hävittää, kun istunnosta on tehty varsinaiset potilasasiakirjamerkinnät.

– Terapeutille ei voi jäädä mitään omia henkilökohtaisia muistiinpanojaan istunnon jälkeen, vaan ne tuhotaan tietosuojalain mukaisesti, Santalahti sanoo.

Hänen mukaansa potilas voi myös itse vaikuttaa siihen, mitä tietoja ja millä tavalla niitä kirjataan ylös järjestelmiin. Potilas voi esimerkiksi käydä yhdessä terapeutin kanssa läpi tehdyt kirjaukset, ja niistä voidaan poistaa epäolennaiset tai virheellisiksi todetut seikat.

Esimerkiksi Kanta-palveluihin menevien tietojen osalta potilas voi myös rajata vaikkapa sitä, ketkä kaikki muut terveydenhuollon toimijat tiedot näkevät.

Omia tietojaan ei kuitenkaan potilastietojärjestelmistä voi täysin poistattaa.

– Terveydenhoidon ammattihenkilöillä on velvollisuus laatia potilasasiakirjamerkinnät kaikista terapiatapahtumista, Santalahti muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut