Poliisi tiedotti varastetusta muistomerkistä, mutta maapallon muotoa tutkineen retkikunnan muistomerkki olikin viety huoltoon

Vuonna 1971 yleisölle paljastetun veistoksen taustalla on historiallinen tutkimusmatka, joka liittyy maapallon muotoon. / MAUPERTUIS.FI HANDOUT / MAUPERTUIS.FI / LEHTIKUVA

Ilmo Ilkka / STT

Torniossa sijaitsevaa Astemittauksen muistomerkkiä ei olekaan varastettu, tiedottaa poliisi. Aiemmin tänään poliisi tiedotti, että kuparinen veistos varastettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Veistos olikin vain viety huoltoon. Huoltotoimien taustalla on ensi vuonna järjestettävä Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuosi.

Vuonna 1971 yleisölle paljastetun veistoksen taustalla on historiallinen tutkimusmatka, joka liittyy maapallon muotoon. Muistomerkki pystytettiin ranskalaisen akateemikko Maupertuis'n retkikunnan muistoksi.

Muistomerkin suunnitteli Olof Ericson ja se saatiin lahjoituksena Ranskasta.

Maupertuis oli merirosvon poika

Pierre Louis Moreau de Maupertuis syntyi Maupertuis-säätiön nettisivujen mukaan laillistetun merirosvon, eli kaapparilaivan kapteenin pojaksi Ranskan Bretagnessa vuonna 1698. Kaapparilaivat toimivat eri maiden lippujen alla harjoittaen merirosvousta vihollismaiden laivastoa vastaan. Tunnetuin kaapparilaivan kapteeni on kenties Francis Drake.

Maupertuis vietti hetken aikaa myös itse sotilasuralla palvellen muskettisoturien komppaniassa. Matemaattiset lahjat vievät kuitenkin voiton sotilaan urasta ja Maupertuis pääsi Ranskan akatemian jäseneksi 25-vuotiaana.

Matka Tornionlaakson alueelle nosti hänet maailmanmaineeseen ja piirsi myös Pohjan perillä sijaitsevan seudun ainakin hetkellisesti maailmankartalle. Hänet nimittäin valittiin johtamaan historiallista retkikuntaa maapallon muodon selvittämiseksi.

Onko maapallo mandariini vai sitruuna?

Retkikunnan tarkoituksena oli ratkaista 1700-luvulla syntynyt kiista siitä, mikä on maapallon todellinen muoto. Muistuttaako se enemmän mandariinia, kuten Isaac Newton oli teoretisoinut, vai oliko sen muoto lähempänä sitruunaa, jota ranskalainen Jacques Cassini ehdotti. Kiista keskittyi siis maapallon napojen muotoon ja siihen, olivatko ne litistyneitä vai eivät.

Kiistan ratkaisemiseksi lähetettiin kaksi retkikuntaa mittamaan yhden asteen suuruisen meridiaaninkaaren todellinen pituus maastossa. Toinen retkikunta matkasi Peruun ja toinen Tornioon.

Mittausten perusteella todettiin, että maapallo todellakin on navoiltaan litistynyt, kuten Newton ajatteli. Kyseessä oli myös ensimmäinen kerta, kun Newtonin gravitaatioteoriaa testattiin empiirisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.