Tuhannet yläkoululaiset ovat koulusta poissa niin paljon, että kouluilta vaaditaan erityisjärjestelyjä – joihinkin oppilaisiin ei ole etäopetuksen aikana saatu yhteyttä

Kartoituksen mukaan vähintään 4 000 oppilaalla on poissaoloja niin tiuhaan, että se vaikeuttaa selvästi heidän koulunkäyntiään. Kuvituskuva. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Petteri Hiltunen / STT

Tuhannet Suomen yläkoululaiset ovat koulusta niin usein poissa, että koulun on tehtävä heidän takiaan erityisjärjestelyjä. Asia käy ilmi keskiviikkona julkaistusta Kouluakäymättömyys Suomessa -tilannekartoituksesta.

Kartoituksen mukaan vähintään 4 000 oppilaalla on poissaoloja niin tiuhaan, että se vaikeuttaa selvästi heidän koulunkäyntiään. Tämä on 2–3 prosenttia kaikista yläkoululaisista.

Koulua käymättömiä oppilaita on kartoituksen mukaan kaikkialla Suomessa, ja lähes puolella heistä ongelmalliset poissaolot olivat kestäneet koko yläkoulun ajan.

– On huolestuttavaa, että koulua käymättömiä oppilaita on näin paljon, ja että ongelma vaikuttaa kasvavan. Asiaan on tärkeää puuttua, koska tutkimusten mukaan sillä on monenlaisia kielteisiä seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta sanoo.

Tilannekartoituksen teki Opetushallituksen rahoituksella vaativan erityisen tuen VIP-verkosto, jonka tarkoituksena on helpottaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opiskelua.

Poissaoloille monenlaisia syitä

Kartoituksessa kysyttiin koulujen henkilökunnan näkemyksiä poissaoloista viime lukuvuonna. Suurin osa vastanneista arvioi koulua käymättömien oppilaiden määrän kasvaneen.

Koronapandemian vaikutuksista asiaan ei ole vielä kattavia selvityksiä, mutta kartoituksen mukaan etäopetuksen aikana kouluissa oli yksittäisiä oppilaita, joihin ei saatu lainkaan yhteyttä.

Henkilökunta arvioi liiallisten poissaolojen keskeisimmiksi syiksi psyykkiset oireet ja kiinnostuksen kohdistumisen koulun ulkopuolelle.

Muina tärkeinä tekijöinä pidettiin sairauksia, kodin olosuhteita sekä sosiaalisia ongelmia koulussa. Jälkimmäisiin lukeutuvat esimerkiksi kiusaaminen ja ystävien puute. Ongelmia oli yhtä paljon sukupuolesta riippumatta.

Poissaoloihin puuttumisen tavat vaihtelevat koulujen ja paikkakuntien välillä. Yleisimpiä erityisjärjestelyjä oli opetus, jota ei sidottu vuosiluokkiin. Tällaiseen opetukseen osallistui kartoituksen arvion mukaan kolmannes oppilaista, joilla oli ongelmallisen paljon poissaoloja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.