Keskusta on pienempi kuin koskaan sitten vuoden 1917 ja kokoomus on oudossa paikassa oppositiossa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja kirjoittaa.
Kansallismieliset populistipuolueet ovat syöneet elintilaa keskustaoikeistolaisilta puolueilta lähes kaikkialla Euroopassa. Se on yksi syy, miksi puoluekokouksiin tänä viikonloppuna kokoontuvat keskusta ja kokoomus ovat nyt oudossa ja uudessa tilanteessa, kirjoittaa Markku Jokisipilä Uutissuomalaisen debatissa.
– Myös meillä keskustalla ja kokoomuksella menisi paremmin ilman perussuomalaisia, joille ne ovat hämmästyttävän helposti antaneet yksinoikeuden puhua kansallisesta edusta, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja kirjoittaa.
Jokisipilä muistuttaa, että perinteisten luokkapuolueiden kannatuslasku on globaali ilmiö. Vuosikymmeniä sekä keskusta että kokoomus saattoivat kuitenkin luottaa melko suureen äänimäärään peruskannattajakunnaltaan. Nyt on toisin.
– Keskusta on nyt pienempi kuin koskaan sitten eduskuntavaalien 1917, Jokisipilä huomauttaa.
– Hurraamista ei ole kokoomuksessakaan, sillä nykyistä alempana sen ääniosuus oli viimeksi vuoden 1966 vaaleissa. Oppositio on sille outo paikka.
Keskusta on epäonnistunut suuressa tavoitteessaan tehdä läpimurto asutuskeskuksissa. Kokoomukselle oppositio on varsin vieras paikka, sillä vuoden 1987 jälkeen puolue on ollut hallituksessa 28 vuotta 33 mahdollisesta vuodesta.
Myös meillä keskustalla ja kokoomuksella menisi paremmin ilman perussuomalaisia.
Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
– Suurin osa niistä rakenteellisista ongelmista, joista nykykokoomus syyttää hallitusta, on sen omaa aikaansaannosta, Jokisipilä kirjoittaa.
Suurin mielenkiinto kohdistuu keskustan Oulussa järjestettävään puoluekokoukseen, jossa valitaan puolueelle puheenjohtaja.
– Keskusta on kriisitunnelmissa, sillä se ei ole onnistunut oikaisemaan Juha Sipilän hallituksen erosta ja vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkanutta syöksykierrettään, Jokisipilä arvioi.
Kokoomuksen puoluekokouksessa Porissa ainakin oppositioaseman aiheuttamat turhautuneisuus ja hämmennys lienevät pinnalla.
Jokisipilän mukaan on "suorastaan hämmästyttävää", ettei kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle löytynyt haastajaa puoluekokoukseen. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa loppukiri ja pääministeripuolueen paikka jäivät kokoomukselta saamatta, lisäksi Orpo kompuroi hoitajamitoitukseen liittyneillä puheillaan.
– Kokoomuksesta eronneen Hjallis Harkimon Liike Nyt keräsi lähes 70 000 ääntä. Puoletkin niistä olisi riittänyt tuomaan pääministerisalkun kokoomukselle. Tätä taustaa vasten on suorastaan hämmästyttävää, että Orpoa ei ole lähdetty haastamaan, Jokisipilä pohtii kirjoituksessaan.