Kuolleeksi väitettyä, mutta elossa ollutta irakilaismiestä ei ehkä saada oikeudenkäyntiin Suomeen

STT

Kuolleeksi luullun irakilaismiehen tapauksen esitutkinta valmistunee lähiviikkoina, arvioidaan keskusrikospoliisissa. Miestä, hänen tytärtään, tyttären entistä puolisoa sekä yhtä muuta ihmistä epäillään sekä Suomen viranomaisten että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n huijaamisesta.

Jutussa on kyse siitä, että Suomi sai EIT:ltä viime vuonna langettavan tuomion ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. Suomi karkotti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaismiehen kotimaahansa vuonna 2017, ja silloisten tietojen mukaan mies surmattiin pian paluunsa jälkeen. EIT:n mukaan Suomen karkotuspäätös rikkoi ihmisoikeussopimusta. Sittemmin selvisi, että mies onkin elossa, ja keskusrikospoliisi (KRP) aloitti asiasta esitutkinnan.

Rikosnimikkeet jutussa ovat kaksi törkeää petosta ja kaksi törkeää väärennystä, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Jan Aarnisalo KRP:stä.

Kaksi epäiltyä ollut vangittuina

Kuolleeksi väitetyn miehen tytär ja tämän entinen puoliso ovat olleet vangittuina esitutkinnan aikana, mutta heidät on sittemmin päästetty vapaiksi. Vuonna 1996 syntynyt tytär oli se, joka aikoinaan teki valituksen EIT:hen.

Kuolleeksi väitetty, vuonna 1971 syntynyt mies ja yksi muu epäilty ovat tiettävästi edelleen Irakissa. Aarnisalon mukaan on mahdollista, että heitä ei tavoiteta oikeudenkäyntiin ainakaan samaan aikaan Suomessa olevien epäiltyjen kanssa.

Jutussa on lisäksi kuulusteltu kahta Ruotsissa asuvaa henkilöä. Aarnisalon mukaan heitä ei kuitenkaan enää epäillä rikoksesta.

KRP on epäillyt, että tapauksessa on esitetty väärennettyjä asiakirjoja EIT:n lisäksi myös Suomen viranomaisille eli ainakin Maahanmuuttovirastolle ja Helsingin hallinto-oikeudelle. EIT:lle esitetyistä asiakirjoista esimerkiksi miehen kuolintodistuksen ja irakilaisten poliisiraporttien on epäilty olleen väärennettyjä.

Tyttärelle ei ehditty maksaa vahingonkorvauksia

Tuomiossaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Suomen valtion maksamaan tyttärelle 20 000 euroa vahingonkorvauksia ja 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvauksia ei ehditty maksaa ennen kuin KRP aloitti rikostutkinnan.

Suomi voi hakea EIT:n tuomion uudelleentarkastelua ihmisoikeustuomioistuimen työjärjestyksen säännön 80 perusteella. Ulkoministeriöstä on aiemmin kerrottu, että tuomion uudelleentarkastelua ryhdytään hakemaan vasta sitten, jos rikosepäilyt johtavat lainvoimaiseen tuomioon Suomessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi marraskuussa 2019 antamassaan päätöksessä yksimielisesti, että Suomi rikkoi menettelyllään Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja 2 ja 3, jotka käsittelevät oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa.

EIT katsoi, etteivät Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan. Sen mukaan Suomen viranomaiset olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että mies saattaisi joutua hengenvaaraan Irakissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.