Tutkija: Ruotsilla erilainen tarve viestiä valmiuden nostosta kuin Suomella

Charly Salonius-Pasternakin mukaan Ruotsin Suomesta poikkeava tapa viestiä julkisuuteen sotilaallisen valmiuden nostosta Itämerellä johtunee useista eri syistä. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Ruotsin Suomesta poikkeava tapa viestiä julkisuuteen sotilaallisen valmiuden nostosta Itämerellä johtunee useista eri syistä, sanoo vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Taustalla voi muun muassa olla halu hälventää niin kotimassa kuin ulkomailla Ruotsin sotilaalliseen kyvykkyyteen kohdistuneita epäilyjä.

Hänen mukaansa viesti kansalaisille, kumppaneille ja Venäjälle on, että kykenemme toimimaan ja olemme tarpeeksi itsevarmoja myös viestimään siitä.

– Tässä on suuri muutos tilanteeseen, jos mennään vain kuusi tai seitsemän vuotta ajassa taaksepäin, Salonius-Pasternak sanoo.

Suomessa muutoksista sotilaallisessa valmiudessa ei ole tiedotettu, koska operatiivista toimintaa ei haluta vaarantaa eikä siitä siksi perinteisesti kerrota. Salonius-Pasternakin mukaan meillä luultavasti myös ajatellaan, että mahdolliset kumppanit ja vastustajat ovat riittävän tietoisia Suomen puolustuskyvyistä ja vahvuuksista.

Ruotsissa on Salonius-Pasternakin mukaan Suomea enemmän kotimaista tarvetta alleviivata kansalaisille puolustusvoimien tarpeellisuutta levottomampien aikojen varalle.

– Sitä viestiä täytyy oikeasti rummuttaa kansalaisille. Suomessa vastaava lienee turhaa, hän sanoo.

Ymmärrettävä päätös valmistautua

Ruotsin puolustusvoimat ilmoitti myöhään maanantaina nostaneensa valmiutta Itämerellä ja Gotlannissa. Myöhemmin Dagens Nyheter -lehden jutussa tarkemmaksi syyksi paljastui Venäjän parhaillaan käynnissä ollut sotaharjoitus ja erityisesti suurten Roputsha-luokan maihinnousualusten liikkuminen Gotlannin itäpuolisilla vesillä.

Salonius-Pasternakin mukaan Ruotsin päätös toimia kuulostaa ihan järkevältä. Vaikka todennäköisyys hyökkäykselle olikin pieni, niin jos alukset olisivat kuitenkin kääntäneet kurssin kohti länttä, voitiin suhteellisen pienellä satsauksella olla valmiimpana.

– Täytyy muistaa, että Georgiaan 2008 ja Ukrainaan 2014 lähdettiin (Venäjän sota-)harjoituksista. Tuo nyt olisi ollut juuri sellainen joukko, jota voitaisiin käyttää Gotlannin valtaukseen, Salonius-Pasternak sanoo.

Avoimesta tiedotuslinjasta päättäessään Ruotsin sotilasjohto saattoi myös arvioida, että kuvat ja huhut joukkojen liikkeistä Gotlantiin alkaisivat joka tapauksessa ennen pitkää levitä, joten parempi tiedottaa ajoissa, Salonius-Pasternak sanoo.

Puolustusyhteistyö voi tuoda yhteisiä viestintätarpeita

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on nivoutunut vuosien varrella hyvin tiiviiksi erityisesti merellä. Salonius-Pasternakin mukaan onkin lupa olettaa, että Suomessa tiedettiin hyvissä ajoin Ruotsin valmiuden nostosta. Vastavuoroisesti suomalaissotilaat pitänevät ruotsalaiset kollegansa ajan tasalla muutoksista omissa toimissaan, vaikkei niistä tiedotetakaan.

– Se, ettei olisi kerrottu mitään, olisi outoa, tutkija sanoo.

Puolustusyhteistyön jatkuessa tiiviinä eteen saattaa tulla tarve viestiä myös yhteisistä operaatioista, jolloin pitää miettiä, kumman maan tiedotuslinjalla enemmän mennään. Salonius-Pasternak arvelee, että asiaa on jo pohdittu, mutta sitä voisi olla syytä miettiä ja harjoitella myös päättävien poliitikkojen tasolla.

– Ei se tietysti kansallisia viestintäkulttuureja ja -tapoja muuta. Jos Ruotsin puolustusministeri sanoo, että jokin viesti on suunnattu juuri Venäjälle, ei tarkoita sitä, että Suomen nykyinen puolustusministeri tai kukaan hänen seuraajistaan niin sanoisi, Salonius-Pasternak arvioi.

Sotilasasiantuntija Ruotsi valmiuden nostosta: Poikkeava tapahtuma, vahva viesti

Ruotsissa sotilaallisen valmiuden noston syyksi ilmoitetussa Venäjän sotaharjoituksessa ei ole virallisten tietojen mukaan mitään kovin poikkeuksellista, kertoo strategian opettaja Oscar Lassenius Maanpuolustuskorkeakoulusta. Merijalkaväkeä kuljettaneiden maihinnousualusten ja niitä tukevan osaston reitti Kaliningradista Pietariin kansainvälisillä vesillä oli perinteinen – ja käytännössä ainoa.

Roputsha-luokan maihinnousualukset ovat Lasseniuksen mukaan kulkeneet Gotlannin itäpuolitse aiemminkin ilman vastaavanlaista reaktiota Ruotsista. Sinällään alusosasto joukkoineen kyllä sopii Ruotsin uhkaskenaarioon Gotlannin puolustuksesta.

– Kalusto on tehty nimenomaan maihinnousua varten, ja sitähän he myös harjoittelivat. Se, missä noustaan maihin, muodostaa tässä sen ongelman, kapteeni Lassenius selvittää.

Virallisen venäläisen harjoitusselostuksen mukaan maihinnousu tapahtui tiistaina harjoitusalueella Pietarin eteläpuolella, missä toinen venäläisen sotilasjoukko harjoitteli merijalkaväen torjuntaa.

Lasseniuksen mukaan kolmella Roputsha-aluksella voi tuoda maihin ehkä noin pataljoonan suuruisen, tukielementein vahvennetun merijalkaväkiosaston eli suhteellisen pienen sotavoiman.

– Se istuu ruotsalaisten skenaarioon nopeasta ja yllättävästä haltuunotosta. Laajamittaisen hyökkäysoperaation valmistelussa joukkojen ja kalustonmäärä olisi kuitenkin ihan jotain muuta ja lisäksi tulisi muun muassa ilmatoimintaa, Lassenius kertoo.

Salaista tiedustelutietoa lisänä?

Miksi Ruotsi valitsi tällä kertaa näyttävän toiminnan linjan? Lasseniuksen mukaan vastaus koostuu todennäköisesti monista asioista. Harjoitukseen tai sen valmisteluun saattoi liittyä piirteitä, jotka saivat ruotsalaiset huolestumaan.

– Tiedusteluhan ruotsalaisilla on kuten muillakin, ja Kaliningrad on kovan valvonnan alla. Sieltä on saatettu jotain indikaatioita saada, ehkä pidemmällä aikavälillä. Mutta niitä ei saada tietää, elleivät ruotsalaiset kerro, Lassenius pohtii.

Toisaalta kyse saattaa olla myös strategisesta viestinnästä, jossa kotimaan yleisölle ja kansainvälisesti näytetään, että Ruotsin puolustusvoimat kykenee ja on halukas toimimaan nopeastikin. Lasseniuksen mukaan valmiuden nosto sopii Ruotsin sotilasdoktriinin ja puolustuspoliittiseen linjaan, jonka mukaan kansallinen puolustus on jälleen painopistealue, jolla toimitaan aktiivisesti.

– Mutta harvemminhan tällaista tapahtuu, että se tuli sotaharjoituksen sijaan tällaisena kovana operaationa, jossa on aseetkin tarvittaessa mukana. Mielenkiintoinen ja poikkeava tapahtuma, varsin vahva signaali ja yhtenäinen viesti sotilaiden ja poliitikkojen suulla, Lassenius myöntää.

Ruotsissa on riidelty puolueiden kesken jo pitkään puolustusmäärärahojen nostosta tuleville vuosille. Vaikka yhteyden tuoreeseen sotilasoperaation voisi päivänpolitiikasta helposti tehdä, Lassenius ei ollenkaan usko kyseessä olleen sotilaiden järjestämä näytös budjettineuvotteluja varten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.