Japanilaisia yllätysmenestyksiä ja kissaelokuvia – pienille elokuvateattereille ohjelmiston monipuolisuus on elinehto

Eerikinkadun Orion oli yli kolmenkymmenen vuoden ajan Suomen elokuva-arkiston ja sen seuraajan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli Kavin näytösten paikka. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

STT

Helsingin elokuvateatteri Orionin viime aikojen yleisömagneetit ovat yllättäviä. Vuonna 1988 valmistunut japanilainen animaatioelokuva Akira myi näytöksensä täyteen. Myös japanilaiseen Funeral Parade of Rosesiin on Orionissa myyty korona-ajan kapasiteettirajoituksista huolimatta lähes 500 lippua. Mustavalkoinen elokuva vuodelta 1969 kertoo Tokion salaisesta homokulttuurista.

Tuottaja Leena Närekangas kertoo Orionin yleisön odottavan erikoisuuksia. Kun korona-aikaan ei ole tarjolla valtavirran uutuuksia, ketterästi reagoivat pienet elokuvateatterit saavat poikkeuksellista näkyvyyttä.

– Meillä on omanlaisensa profiili, Närekangas sanoo.

– Viime vuonna joulukuu oli monille elokuvateattereille paras kuukausi Star Warsin ja Frozenin vuoksi. Meille se oli vuoden huonoin kuukausi.

Orionissa nähdään myös Hollywood-elokuvia. Odotettu tieteisdraama Tenet tulee ensi viikolla myös Orionin ohjelmistoon. Teatterin vahvuuksiin kuuluvat erikoistapahtumat. Närekangas mainitsee kissaelokuville omistetun lauantain.

– Näytökset olivat miltei loppuunmyytyjä, Närekangas sanoo.

Seuraavaksi luvassa ovat Sodankylän elokuvajuhlien erikoisnäytökset. Muutamia eurooppalaisia uutuuselokuvia, jotka piti esittää kesäkuussa peruuntuneessa tapahtumassa, nähdään ensi viikolla Orionissa.

Itsenäisten teatterien aalto

Elokuvateatterien määrä väheni Suomessa 1980-luvulta alkaen, kun pieniä teattereita suljettiin ja ketjut keskittyivät monisaliteattereihin. Suurimmissa kaupungeissa Finnkino kasvoi jättiläiseksi, jolla on maanlaajuisesti 70 prosentin markkinaosuus. Osa yleisöstä pitää monisaliteattereita hengettöminä.

Koko 2010-luku on ollut paluuta monimuotoisempaan elokuvateatterikulttuuriin. Muussa käytössä olleisiin elokuvateattereihin on palautettu etenkin Helsingissä taas valkokankaita. Ohjelmistoa kuvaa kansainvälinen termi art house, eli painotus on muussa kuin valtavirrassa.

Orionin kaltaisia teattereita on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskeisiä ovat Tampereen Niagara, Kuopion Kuvakukko ja Lahden Kino Iiris. Finnkinon monopolivuodet Turussa päättyivät, kun vuonna 2018 avattiin uudistettu Diana.

– Mielellämme otamme Akiran kaltaisia elokuvia, sanoo Kuvakukon Paul Staufenbiel.

– Esitimme myös Dario Argenton 1980-luvun kauhuelokuvia, kun niitä oli saatavilla. Ja toisaalta meillä on oopperaa ja balettia.

Staufenbielin mukaan Kuvakukon tehtävä on turvata Kuopion art house -tarjonta.

– Meillä on eri yleisö kuin Finnkinolla.

Valikoima laajenee

Elokuva-alan yritysten kattoyhdistyksen Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen kuvailee ihannetilanteeksi sitä, että elokuvateattereilla on mahdollisimman suuri valikoima, josta ohjelmistoaan rakentaa.

– Digitaalisuus on mahdollistanut Akirat ja vastaavat erikoisyleisön elokuvien levitykset, Koistinen sanoo.

– Kun valikoimaa on, art house -teatterit voivat rakentaa näköistään ohjelmistoa. Suurempien teatterien suunnittelijat keskittyvät valtavirtaan.

Suomen ensi-iltansa perjantaina saanut scifin uranuurtaja Akira levisi yhteensä 33 valkokankaalle ja oli viikonloppuna peräti maan kolmanneksi katsotuin elokuva. Siihen, miksi klassikkoja silti nähdään valkokankaalla harvakseltaan, on taloudellinen syy.

– Esitysoikeudet ovat kalliita. Yksittäisellä teatterilla on harvoin varaa. Akiran tapauksessa riskin kantoi levittäjä Cinema Mondo, Koistinen toteaa.

– Akiran menestys on mahtava asia. Ilahduttaa nähdä, että vanhempikin elokuva voi vetää salit täyteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.