Leena-Ilmola Sheppard listaa kolme sääntöä, joita seuraamalla pienikin toimija voi pärjätä epävarmassa maailmassa. Veli-Matti Ilmola

Uutissuomalaisen debatti: Tutkija Leena Ilmola-Sheppard listaa kolme pärjäämisen sääntöä Suomen viranomaisille ja yrityksille – "Valitusvirren veisuu luo harvoin menestystä"

Epävarmassa maailmassa eivät pärjää vain ne, joilla on paljon resursseja. Tarvitaan valmiutta kohdata muutos, kirjoittaa tulevaisuudentutkija Leena Ilmola-Sheppard Uutissuomalaisen debatissa.

Leena Ilmola-Sheppard

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija.

Korona-ajan lehdistä on saanut lukea paljon madonlukuja:

”Satakunnan vientiyritykset sinnittelevät koronan kourissa” ( Satakunnan Kansa 8.8.).

”Tällaisia vaikeuksia korona tuottaa syksyn bisnekseen” ( Taloussanomat 6.8.).

Joku kuitenkin menestyy:

Miten käy Amazonin, jos seuraava katastrofi tapahtuu netissä?

”Amazonin räjähdysmäinen kasvu korona-aikana” ( Forbes 28.7.).

Ja esimerkki kotimaasta: ”Lakkapää sai saneerausvelat maksettua – korona-aikana liikevaihtoa tuli maskikaupasta” ( Kaleva 7.8.).

Keskustelu on nyt vaiheessa, jossa odotetaan, milloin maailma palaa entiselleen. Ainoa varma asia kuitenkin on, ettei entistä normaalia ole odotettavissa.

Epävarmuutta tutkiva Global X -tutkijaverkostomme toteaa, että maailman menoa tulee leimaamaan kasvava epävarmuus, jossa pandemia on vain yksi tekijä.

Koronan varjoon on jäänyt maailmantalouden kasvava haavoittuvuus, joka syntyy siitä, että keskinäisriippuvuudet kasvavat. Samaan aikaan talouden ja politiikan kytkös vahvistuu, ja demokraattisestikin valitut valtionjohtajat pyrkivät vahvistamaan valtaansa.

Suurvallat, sekä sellaisiksi haluavat, käyttäytyvät kuin 6-vuotiaat hiekkalaatikolla. Digimaailmassa muutokset leviävät hetkessä maanosasta toiseen. Sanomme, että volatiliteetti kasvaa, eli nopeasta kasvusta pudotaan syvään taantumaan entistä herkemmin ja pohjalta palataan hetkessä uutta kuplaa rakentamaan.

Muutosten ja epävarmuuden markkina on hyvä ympäristö sellaisille toimijoille – niin yrityksille kuin muillekin organisaatioille – jotka ovat ketteriä ja valmiita muutoksiin. Voittajia ovat ne, jotka ensimmäisenä havaitsevat muutoksen ja ovat varautuneita muuttamaan kurssiaan.

Amazonin ei tarvitse olla erinomainen kasvaakseen korona-aikana. On luonnollista, että se menestyy tilanteessa, jossa ihmisten välisen suoran vuorovaikutuksen joutuu korvaamaan digitaalisilla kontakteilla.

Mutta miten käy Amazonin, jos seuraava katastrofi tapahtuu netissä? Jos nimiselaimet kaatuvat ja internetin bitit eksyvät digitaaliseen avaruuteen?

Suomi on pieni, avoin kansantalous ja yrityksemme ovat maailmalla usein pieniä tai ehkä keskisuuria. Tämän ei tarvitse olla kohtalomme.

Epävarmuuden maailmassa eivät pärjää vain ne, joilla on paljon resursseja saati ne, jotka valittaen etsivät syyllisiä ongelmiin. Pärjääjät ovat kyllin ketteriä hyödyntämään muuttuvien markkinoiden mahdollisuudet.

Miten tässä onnistutaan? Resepti on yksinkertainen, mutta vaativa toteuttaa. Tiivistän sen kolmeen asiaan.

Ensimmäinen sääntö on rakentaa toimintamalli, joka menestyy suhteellisesti kilpailijoita paremmin vaikkapa tilanteessa, jossa suurvallat muuttavat tuontirajoituksiaan, terroristit levittävät myrkkyjä juomaveteen tai Auringon aikaansaamat magneettipulssit rikkovat suurimman osan sähköverkosta.

Tällainen toimintamalli on mahdollista löytää, mutta tuskin perinteisen suunnittelun keinoin.

Toinen sääntö on välttää munien laittamista samaan koriin. Modernimmin sanottuna: kannattaa perustaa toiminta hybridiratkaisuille.

Asiakkaiden – tai julkisen sektorin kohdalla kansalaisten ja kuntalaisten – auttamisen pitäisi olla mahdollista yhdistelmällä, jossa on mukana fyysinen tuote, palveluosuus ja digitaalinen pala. Periaatteena tulisi olla, että organisaatio pystyy täyttämään tehtävänsä pandemian, sähkökatkon ja ympäristökatastrofinkin aikana. Tämä tietysti sillä hinnalla, jonka asiakas tai veronmaksaja on tuolloin palvelusta valmis maksamaan.

Jo nämä kaksi ensimmäistä ovat vaikeita toteuttaa, koska ne haastavat liiketoiminnan perinteiset ydinosaamiseen keskittymisen säännöt.

Kolmas periaate on varmasti vaikein, sillä muutoksen pitäisi tapahtua korvien välissä. Jokainen muutos, jopa katastrofi, on kasvumahdollisuus, jos se sellaisena älytään nähdä. Paras keino ajattelun jumppaamiseen on olla mukana maailmanmenossa ja ottaa osaa kansainvälisiin verkostoihin.

Pienen yrityksen voi olla kustannustehokkaampaa seurata mediasta aktiivisesti, mitä maailmalla tapahtuu. Palatakseni uutiseen rautakauppa-alalla toimivasta Lakkapäästä: Yritys oli jo saneerauksessa mutta selvisi tukalasta paikasta osattuaan hyödyntää muutoksen.

Ei kannata tuudittautua siihen, että yllä esitetty koskee vain päätöksentekijöitä. Kannatta uhrata yksi iltahetki sen varmistamiseen, että oma perhe selviää, kun pankkikortti ja liikenneyhteydet eivät toimi ja sähköt ovat poikki.

Jos mahdollista, itselleen kannattaa kehittää osaamista, jota voi käyttää monella tavalla, jottei elämä ole yhdestä työpaikasta kiinni. Silmät kannattaa pitää auki, sillä koskaan ei tiedä mitä mahdollisuuksia mullistukset luovat.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen. Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Leena Ilmola-Sheppard

Alana tulevaisuus

Leena Ilmola-Sheppard on tulevaisuudentutkija ja koulutukseltaan filosofian tohtori.

Työskentelee valtioiden rahoittamassa International Institute for Applied Systems Analysis -tutkimuslaitoksessa Wienissä.

Tieteellinen koordinaattori ääri-ilmiöitä tutkivassa Global X -verkostossa, jossa on tutkijoita muun muassa Koreasta, Japanista, Dubaista, Saksasta, Englannista ja USA:sta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt