Kaikki eivät aloita koulua samalta viivalta – arvioinnin mukaan takamatkaan vaikuttavat esimerkiksi lähisuvun oppimisvaikeudet, huoltajien taustat ja loppuvuodesta syntyminen

Muun muassa huoltajien koulutustausta ja lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet vaikuttavat arvioinnin mukaan koulunsa aloittavien lasten osaamistasoihin. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Koti- ja kielitaustalla on merkittäviä vaikutuksia koulunsa aloittavien lasten osaamistasoihin, ilmenee tuoreesta Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin arvioinnissa.

Sen mukaan oppilaiden äidinkielen ja matematiikan lähtötasoon oli yhteydessä viisi keskeistä riskitekijää. Niihin kuuluvat muun muassa huoltajien matala koulutustausta ja lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet. Myös loppuvuonna syntyneillä oli oppimisvaikeuksia enemmän kuin alkuvuonna syntyneillä.

Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, hänen lähtötasonsa oli noin 80 pistettä matalampi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien. Lähisuvussa havaittu yksi oppimisvaikeus vaikutti lapsen osaamiseen noin 30 pisteen verran ja kaksi oppimisvaikeutta noin 50 pisteen verran.

Korkeintaan ammatilliseen koulutuksen suorittaneisiin huoltajiin verrattuna yliopistotaustaiset huoltajat tuottivat lapselle 77 pisteen etumatkan. Huoltajien korkeasta koulutuksesta näytti olevan hyötyä varsinkin loppuvuodesta syntyneille pojille.

Projektipäällikkö Annette Ukkola Karvista ei pidä löydöksiä yllättävinä.

– Nämä kaikki ovat sellaisia tekijöitä, joista oli jo etukäteen tiedossa, että ne voivat aiheuttaa haastetta oppimiselle. Samalla ne ovat sellaisia, joihin lapsi ei voi itse vaikuttaa.

Oppilaiden osaaminen oli tasaista eri puolilla Suomea eikä osaamisessa ollut juuri eroja sukupuolten, avi-alueiden tai koulun opetuskielen mukaan. Yksilötasolla osaamisen erot olivat valtavia.

Tukitarpeiden varhainen tunnistaminen keskeistä

Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta kertoo STT:lle, että lasten osaamiserojen kaventamisessa olennaista on tukitarpeiden varhainen tunnistaminen.

– Olennaista on, että lasten ja perheiden tuen tarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja pohditaan, mitä voidaan tehdä lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Rissanen nostaa esimerkiksi maan hallituksen käynnistämän, varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman vuosille 2020–2022. Sen avulla etsitään toimenpiteitä, joilla voitaisiin pysäyttää eriarvoistumista ja tukea lasten oppimista, hyvinvointia ja kehittää lukutaitoa.

Karvin arvioinnin perusteella varhaiskasvatusmuodoilla ja pitkäkestoisilla varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisuilla ei ollut yksiselitteistä yhteyttä lähtötasoon.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti lapset, joiden elämään on kasautunut useita heikkoa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä. Myös esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten keskimääräinen lähtötaso oli systemaattisesti korkeampi kuin niillä lapsilla, jotka olivat esiopetuksen jälkeen kotihoidossa.

– Ei kuitenkaan löytynyt sellaista varhaiskasvatuspolkua, joka olisi ollut kaikille ehdottomasti paras, Ukkola sanoo.

Lukuharrastus lisää nuorten osaamista

Harrastuksista ja kiinnostuksista vahvimmin lähtötasoon oli yhteydessä perheen lukemisharrastus, joka kattoi sekä sen, että lapsi lukee itse tai hänelle luetaan ääneen. Lukeminen näyttäytyi erityisesti koulutettujen perheiden harrastuksena. Yliopistokoulutettujen huoltajien lapsista 77 prosenttia harrasti lukemista tai lukemisen kuuntelemista, kun taas korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden huoltajien lapsista vain noin puolet harrasti lukemista.

Ukkolan mukaan tytöillä oli enemmän ohjattuja harrastuksia kuin pojilla. Siitä huolimatta tyttöjen ja poikien osaamistasossa ei ollut merkittäviä eroja, vaikka vanhemmille lapsille tehdyissä tutkimuksissa tyttöjen ja poikien osaamisessa on havaittu eroja.

Esimerkiksi nuorille tehdyissä Pisa-tutkimuksissa ilmenee, että suomalaispoikien osaaminen on keskimäärin suomalaistyttöjä heikompi.

– Siinä mielessä tämä oli mukava tulos. Esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisilla tehdyissä tutkimuksissa tyttöjen ja poikien välillä on osaamiseroja, mutta lähtötilanteessa koulun alussa ei vielä ole.

Myös sosiaalisilla suhteilla on yhteys lapsen osaamistasoon. Sellaisilla lapsilla, joilla ei ollut kouluun tullessa yhtäkään kaveria, osaaminen oli heikompaa.

– Toivotaan, että ystävyyssuhteita pääsee koulunkäynnin aikana syntymään.

Alkumittaus käynnisti pitkittäisarvioinnin

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutulokkaiden osaamiseroja mitattiin kansallisesti. Mittaukseen osallistui lähes 7 700 oppilasta eri puolilta Suomea. Oppilailta kartoitettiin matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä taitoja ensimmäisinä kouluviikkoina. Samojen oppilaiden taitoja arvioidaan seuraavan kerran syyskuussa 3. luokan alkuviikkoina. Tällöin saadaan tietoa siitä, kuinka paljon koulu tuottaa lisää osaamista alkuopetuksen aikana.

– Mielenkiintoista nähdä, mitä pitkittäisarvioinnin aikana tapahtuu, Ukkola vastaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.