Bisneslounaat ulkomailla vaihtuivat videoneuvotteluihin – etätyöskentelyyn tottuneet yritykset harkitsevat lentämistä tulevaisuudessa kahdesti

Koska työnteko on sujunut ilman lentämistä ja kasvotusten tehtäviä kokouksia, on yrityksissä ruvettu kyseenalaistamaan jokaisen lentämällä tehdyn työmatkan tarpeellisuutta. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT

Keväällä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi levinnyt koronavirus sekoitti myös useiden suomalaisten yritysten työmatkasuunnitelmat. Lentoliikenne hiipui, ja monin paikoin asetettiin erilaisia matkustusrajoituksia.

Nesteen , Ponssen , Peikko Groupin ja Metson edustajat kertovat STT:lle, että lentäen tehdyt työmatkat tyssäsivät keväällä kuin seinään. Läsnäoloa aiemmin vaatineet kansainväliset työtehtävät on kuitenkin saatu järjesteltyä ilman lentämistäkin.

Mutta palaako lentomatkustus ennalleen pandemian päätyttyä?

– Voisi helposti sanoa, että ei varmasti. Ihmismieli on kuitenkin sellainen, että jos ja kun tämä asia ikään kuin voitetaan ja palataan ehkä lähemmäs sitä normaalia, niin kyllä varmasti monet sellaiset asiat kuten lentäminen palaa, sanoo Nesteen henkilöstö-, turvallisuus- ja hankintajohtaja Hannele Jakosuo-Jansson.

Lentääkö vai eikö?

STT:n haastattelemat yritykset kertovat harkitsevansa lentämistä tulevaisuudessa kahdesti ennen lentolippujen ostamista. Koska työnteko on sujunut ilman lentämistä ja kasvotusten tehtäviä kokouksia, on yrityksissä ruvettu kyseenalaistamaan jokaisen lentämällä tehdyn työmatkan tarpeellisuutta.

Yritysten harkintaan lentämisen tarpeellisuudesta voi jatkossa vaikuttaa myös yksittäisen työntekijän halu lähteä lentäen tehdylle työmatkalle.

– Minusta se on ihan tervettä tarkastelua, Jakosuo-Jansson toteaa.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämispäällikkö Ari Nissinen uskoo, että lentomatkustus työreissuilla ei palaa ennalleen koronaviruspandemiaa edeltävässä mittakaavassa vielä moneen vuoteen. Maailmalle lähtiessä tuhraantuu aikaa ja rahaa.

– Lentämällä tehtyjen työmatkojen määrä ei tule lyhyellä aikavälillä palaamaan ennalleen kolmesta syystä: lentäen tehdyt työmatkat vievät paljon työaikaa, ne maksavat paljon työnantajalle ja niiden hiilijalanjälki on suuri, Nissinen kertoo.

Neljäntenä syynä Nissinen mainitsee useiden yritysten ottaman digiloikan ja etäkokousten havaitsemisen käteväksi työskentelytavaksi.

– Vaikka kyllähän sen ymmärtää, että joskus on hyvä tavatakin ihmisiä. Varsinkin silloin kun tapaa ensimmäisen kerran, Nissinen sanoo.

Videopuhelu ei korvaa bisneslounasta

Nissisen kanssa samoilla linjoilla on Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela. Tuttujen asiakkaiden ja liikekumppanien kanssa etäkokoustaminen on helppoa, mutta etenkin uusien ihmisten kanssa kasvokkain tapaamista ei voi täysin korvata videopuhelulla.

Esimerkiksi yritysvierailut tai messuedustus on vaikea korvata etänä tehtäväksi, jos paikan päälle ei lentämällä pääse.

Fyysinen läheisyys helpottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Etätyöaikana siihen ei usein ole mahdollisuutta ja esimerkiksi asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen poikkeaa tavallisesta.

– Ei voida käydä vaikka lounaalla, jutella siinä niitä näitä ja tutustua, Nummela sanoo.

Yrityksistä kerrotaan, että pakon edessä uusiin työskentelytapoihin on totuttu nopeasti ja niiden käyttö on sujunut yllättävänkin hyvin. Etätyöskentelyyn ja videokokouksiin, lentokoneessa istumisen ja kasvokkain käytyjen neuvotteluiden sijasta, siirryttiin konttoreissa ja työpaikoilla keväällä ripeästi.

Uudet työtavat ja pitkien työmatkojen vähentäminen on paikoitellen tuonut myös uudenlaista tehokkuutta työntekoon.

Vuosittain jopa tuhansia matkoja

Useissa yrityksissä tehtiin ennen koronaviruspandemiaa vuosittain satoja, jopa tuhansia työmatkoja lentäen.

– Aika paljon oli ponsselaisia lähes koko ajan ilmassa, mutta nyt on kaikki lentäminen loppunut, sanoo Nummela.

Myös esimerkiksi Nesteen Jakosuo-Jansson kertoo, että lentäen tehdyt työmatkat ovat vähentyneet jopa 95 prosentilla. Metson ja Peikko Groupin edustajat kertovat lentämisen loppuneen lähes kokonaan.

Yritysten työmatkat ulkomaille ovat myös muuta kuin pelkkiä kokous- tai neuvottelutapaamisia. Vuoden aikana tuhannet työntekijät käyvät esimerkiksi konferensseissa, koulutustilaisuuksissa sekä vierailemassa sisaryhtiöiden tiloissa. Lisäksi monissa yrityksissä työmatkoihin lasketaan myös pidempikestoiset ulkomaankomennukset sekä siirtymiset ulkomailla sijaitsevien toimipisteiden välillä.

Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA on ennustanut, että maailman lentoliikenne ei palaa koronaviruspandemiaa edeltäneelle vuoden 2019 tasolle ennen vuotta 2024.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät ulkomaille vuosittain noin kaksi miljoonaa työmatkaa ennen koronaviruspandemiaa. Vapaa-ajan matkoille Suomesta lähdettiin vuosittain yli kahdeksan miljoonaa kertaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.