Puolan vetäytyminen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta sopimuksesta voisi aiheuttaa ketjureaktion

Puolassa on protestoitu sopimuksesta vetäytymistä vastaan. AFP / LEHTIKUVA

STT

Puolan vetäytyminen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta Istanbulin sopimuksesta voisi kannustaa myös muita maita harkitsemaan eroa kansainvälisestä sopimuksesta, arvioi Itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta.

Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobron totesi lauantaina sopimuksen olevan haitallinen, koska se edustaa vääränlaista ideologiaa sukupuolten välisistä eroista. Pääministerin kabinetin mukaan mitään virallista päätöstä sopimuksesta luopumisen suhteen ei ole vielä tehty.

Puola on ratifioinut sopimuksen vuonna 2015, ennen kuin konservatiivinen Laki ja Oikeus -puolue PiS astui valtaan.

– Puolueen johtamana Puola on siirtynyt vuosi vuodelta konservatiivisempaan suuntaan. Andrzej Dudan valinta maan presidentiksi aiemmin tässä kuussa on yksi osoitus siitä, että konservatiivisilla arvoilla on vankka kannatus puolalaisten keskuudessa, Miklossy kertoo.

Gender-näkökulma punainen vaate

Puola ei ole kuitenkaan yksinäinen konservatiivinen saareke, vaan samanlaista ajattelua on Miklossyn mukaan myös Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa ja muissa Itä-Euroopan valtioissa. Esimerkiksi Unkarin parlamentti teki toukokuussa päätöksen, ettei Istanbulin sopimusta aseteta voimaan, Miklossy toteaa.

Myös Turkissa on heinäkuun aikana puhuttu sopimuksesta vetäytymisestä, kertoo turkkilainen Hürriyet Daily News -lehti. Vallassa olevan konservatiivisen ja islamistisen AKP-puoleen puheenjohtaja Numan Kurtulmuşin mukaan hallitus harkitsee sopimuksesta vetäytymistä.

Puolan oikeusministeri Ziobron mukaan sopimus sisältää "ideologisia elementtejä", jotka loukkaavat vanhempien oikeuksia. Sukupuoli on sopimuksessa määritelty ensisijaisesti sosiaalisena eikä biologisena ominaisuutena, mikä luo pohjan esimerkiksi transsukupuolisten oikeuksille.

Miklossyn mukaan sopimus vaikuttaa sekä kouluopetuksen sisältöihin että väkivallan vastaiseen työhön ja tasa-arvoon.

– Sopimuksessa suositellaan, että gender-näkökulma tulisi myös kouluopetuksessa esille. Tämä oli yksi keskeisiä teemoja myös presidentinvaalitaistelussa, ja on hallitukselle punainen vaate, koska se haluaa edistää perinteisiä perhearvoja. Sopimuksesta vetäytyminen kuitenkin vaikuttaisi tasa-arvoon pelkkää kouluopetusta laajemmin, Miklossy arvioi.

Esimerkiksi turvakotiverkosto on Miklossyn mukaan Puolassa jo valmiiksi heikoissa kantimissa. Parannettavaa olisi myös viranomaisten kyvyssä tunnistaa ja ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Puolan oikeusministeri Ziobron on kuitenkin sanonut, että maassa on viime vuosina tehty reformeja, jotka suojelevat naisia jo tarpeeksi ilman Istanbulin sopimustakin.

Puola voi saada liikkeelle ketjureaktion

Sopimuksen isot peruspilarit esimerkiksi tukipalveluista sisältyvät kyllä myös muihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen, kertoo Amnestyn asiantuntija Otava Piha.

– Istanbulin sopimus on kuitenkin luonteeltaan tarkempi ja velvoittavampi. Puolan puheet vetäytymisestä antavat ennen muuta viestin kansainväliselle yhteisölle, että väkivaltaan puuttuminen läpileikkaavasti sopimuksen velvoittamalla tavalla ei ole tarpeellista, Piha pohtii.

Pihan mukaan on huolestuttavaa, jos valtioiden kesken yleistyy ajattelu siitä, että kansainvälisistä sopimuksista voi huoletta vetäytyä, jos niiden sisältö ei miellytä.

– Esimerkiksi Yhdysvallat on näyttänyt tässä mallia vetäytyessään Pariisin ilmastosopimuksesta ja Maailman terveysjärjestöstä. Puolakin voisi toimillaan aiheuttaa ketjureaktion ja kannustaa muita samanmielisiä maita vetäytymään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista sopimuksista, Piha sanoo.

Istanbulin sopimuksen osapuolten komitean puheenjohtajana toimivan suurlähettiläs Nina Nordströmin mukaan sopimuksen ympärillä on useissa maissa väärinkäsityksiä ja myyttejä.

– Eräät sitkeimmistä myyteistä ovat esimerkiksi, että sopimus olisi uhka perinteistä perhettä kohtaan tai että sen käsitys tasa-arvosta olisi vääristävä. Sopimuksen keskeisin sanoma kuitenkin todellisuudessa liittyy valtavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan, eli naisiin kohdistuvan väkivallan, poistamiseen, Nordström toteaa.

Istanbulin sopimuksen tavoitteena on Nordströmin mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen vastuuseen teoistaan.

Sopimus on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta.

– Jos sopimuksista vetäydytään, tätä seuraavissa kehityskulussa eniten kärsivät loppujen lopuksi ne, jotka ovat valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi kotonaan väkivaltaa kokevat naiset, miehet ja lapset sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, Amnestyn Piha muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.