Koronaepidemia on nakertanut kovasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja oikeuksia – työryhmä kaipaa suunnitelmaa asioiden korjaamiseksi

Raportin mukaan epidemian jälkihoidossa on tunnistettava ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä huomiointia. EIJA KONTIO / LEHTIKUVA

STT

Koronaviruskriisi lisää lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, sillä vaikka epidemia vaikuttaa kaikkiin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tuore raportti. Kriisin haittavaikutukset myös kasaantuvat jo valmiiksi huonommassa asemassa oleville.

– Lapsiperheköyhyys uhkaa lisääntyä, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat lisääntyneet, ja nuorten ulkopuolisuus koulutuksesta ja työelämästä uhkaa lisääntyä, ellei tehdä määrätietoisia toimia, sanoi työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen tiedotustilaisuudessa.

Raportin mukaan epidemian jälkihoidossa on tunnistettava ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä huomiointia, ja autettava heitä.

Heihin kuuluvat muun muassa pitkäaikaissairaat, vammaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä he, joiden perheisiin kriisi on tuonut uusia rahahuolia tai joiden perheissä on mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Kunnille tukea palveluihin

Lapsistrategian valmistelun pääsihteeri Johanna Laisaari kertoo, että koronakriisi on nostanut esiin lasten eriarvoistumiskehityksen, joka on ollut olemassa jo ennen poikkeusoloja.

– Tähän kehitykseen on puututtava. Meillä ei ole varaa siihen, että yksikään lapsi syrjäytyy Suomessa, vaan kaikkien lasten oikeudet on täysimääräisesti saatava koko Suomen laajuisesti toteutumaan, Laisaari sanoo.

Koska lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla, työryhmä esittää apukeinoiksi lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävän tason varmistamista ja sitä, että kunnille annetaan riittävästi rahaa palvelujen toteuttamiseen. Tarvetta on sekä nopeille ja välittömille että pitkäkestoisille toimille.

Ensimmäisen vaiheen toimissa keskityttäisiin muun muassa neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tukemiseen.

Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi myös parantaa, sillä koronakriisi on vaikeuttanut nuorten pääsyä työmarkkinoille.

Työryhmän työtä hyödynnetään myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.