Mehiläistarhaajien pölytyspalvelut viljelijöille ovat yleistymässä, mutta niistä maksetaan harvoin

Pölytyspalvelulla tarkoitetaan mehiläispesien sijoittamista hyönteispölytteisen viljelykasvuston läheisyyteen. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

STT

Mehiläistarhaajien tarjoamat pölytyspalvelut viljelijöille ovat yleistymässä, kertovat Suomen ympäristökeskus ja Suomen mehiläishoitajain liitto (SML) yhteisessä tiedotteessaan.

Pölytyspalvelulla tarkoitetaan mehiläispesien sijoittamista hyönteispölytteisen viljelykasvuston läheisyyteen, jotta viljeltävän kasvin sato ja sen laatu paranee. Mehiläispölytystä käytetään sekä pelto- että puutarhakasvien tuotannossa. Näitä pölytyspalveluita tarjoavat pääosin nuorehkot mehiläistarhaajat, joille tarhaus on pääelinkeino.

Tiedotteen mukaan pölytyspalveluiden tarve on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, koska myös hyönteispölytteisten kasvien viljelyala on kasvanut. Ilmaston lämpenemisen ja ruokailutottumusten muutoksen myötä kasvun uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Vain kolmasosalle maksettiin rahaa

SML:n jäsenille tehtyyn kyselyyn vastanneista 447 tarhaajasta puolet kertoi tarjonneensa pölytyspalveluita viljelijöille. Vastaajista vain kolmasosa kertoi saaneensa rahallisen korvauksen pölytyspalvelusta.

Palvelun kasvua elinkeinona jarruttavat tiedotteen mukaan moninaiset sopimuskäytännöt ja maatalouden osittain heikko kannattavuus. Puutarhakasvien, kuten mansikan, omenan ja puutarhavadelman pölytyksestä maksetaan useammin kuin peltokasvien, kuten apilan, rypsin, härkäpavun ja kuminan viljelyssä.

Kyselyn mukaan pölytyspalvelut nähdään kuitenkin kannattavana toimintana, sillä sen kerrotaan tasaavan hunajasadon vaihtelusta johtuvaa tulojen heilahtelua. Tämä on johtanut siihen, että osa tarhaajista on voinut siirtyä päätoimisiksi mehiläistarhaajiksi yhdistämällä hunajatuotannon ja pölytyspalveluiden tulot.

Pölytyspalvelua tarjonneiden mehiläistarhaajien määrä oli suurin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla, joilla myös viljellään eniten hyönteispölytteisiä kasveja. Suomen mehiläishoitajain liittoon kuului vuoden 2018 laskelmien mukaan 2 750 jäsentä, mikä kattaa noin 80 prosenttia Suomen mehiläistarhaajista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut