Puolueet antavat edustajilleen vapaita käsiä perjantain äänestyksessä perussuomalaisten Mäenpään syytesuojan murtamisesta

Juha Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa viime vuoden kesäkuussa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Monissa puolueissa kansanedustajat tietävät jo nyt saavansa vapaat kädet perjantaina, kun äänestetään perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuojan murtamisesta.

Kokoomuslaiset saavat äänestää asiassa oman harkintansa mukaan, kertoo puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, jonka mukaan asiaa käsiteltiin tänään eduskuntaryhmän kokouksessa.

– Tulokseksi tuli, että kokoomus tukee perustuslakivaliokunnan mietinnön ratkaisuehdotusta, se oli ylivoimaisen enemmistön kanta. Ja tämän asian oikeudellisen luonteen takia me lähdemme siitä, että tämän ryhmän linjauksen pohjalta jokainen edustaja harkitsee sitten äänestämistään, Mykkänen sanoi.

– Edustajat eivät katsoneet, että tästä täytyisi tehdä sitovaa ryhmäpäätöstä, jos joku haluaa toisin toimia. Tässä on kyse yksilöoikeudellisesta harkinnasta eikä puoluepoliittisesta ratkaisusta.

Perustuslakivaliokunnan kokoomuslaiset jakautuivat

Perustuslakivaliokunnan mietinnössä puollettiin syytesuojan murtamista, mutta vastalauseensa mietintöön jättivät kokoomuksen kansanedustajat Wille Rydman ja Heikki Vestman sekä perussuomalaisten Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen. Perustuslakivaliokunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kuitenkin oli valiokunnan enemmistön kannalla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoi viime viikolla, että perussuomalaiset aikovat äänestää syyttämislupaa vastaan, mutta päätös on jokaisen oma.

Kansanedustajan syytesuojan murtaminen edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa, joten perussuomalaisten eduskuntaryhmä pystyy yksinkin estämään syyttämisluvan antamisen.

"Oikeusvaltion ydinasioita"

Myöskään keskustassa ryhmäkuria ei aiota edellyttää, kertoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

– Tässä on kyse periaatteellisesta asiasta, jolla ei ole mitään tekemistä hallituspolitiikan tai hallitusyhteistyön kanssa. Katsoimme, että tässä on kyse syvistä demokratian perusasioista ja oikeusvaltion ydinasioista. On paikallaan, että jokainen edustaja ottaa itse kantaa siihen, lähdetäänkö syytesuojaa murtamaan, Kurvinen sanoo.

– Ymmärrän argumentin toisaalta yhdenvertaisuudesta lain edessä ja siitä, ettei ihmisarvoa saisi koskaan loukata, mutta toisaalta on vahva argumentti myös siihen, että kansanedustajan pitää olla hyvin koskematon ja vapaa, Kurvinen kertoo.

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman kertoo, että asiaa käytiin tänään läpi ja yhteisen keskustelun pohjalta SDP:n ryhmä päätyi puoltamaan esitystä syyttämisluvan myöntämisestä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sitova ryhmäpäätös.

– Sananvapaudella on erityinen arvo eduskunnassa ja kansanedustajilla laaja sananvapaus. Mutta sen varjolla ei voi hyväksyä tai sallia mitä tahansa. Nyt kyseessä on vakava rikosepäily, ja sanottu sotii oikeusvaltioperiaatteita ja perusarvojamme vastaan, Lindtman kertoo tekstiviestitse.

Vihreät ja kristilliset kokoustavat torstaina

Kristillisdemokraatit eivät ole tehneet ryhmäpäätöstä, mutta käsittelevät asiaa torstain ryhmäkokouksessa, kertoo puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

- Yleensäkin sallimme oman harkinnan äänestystilanteissa. Aion itse äänestää syytesuojan säilymisen puolesta, Räsänen kertoo tekstiviestitse.

Myös vihreät keskustelevat asiasta torstain kokouksessa, mutta ryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko kertoo aikovansa esittää, että ryhmäpäätöstä ei tehdä, vaan asiassa mentäisiin kunkin omien ajatusten mukaisesti.

– Ryhmäkuria meillä ei tällaisessa asiassa muutenkaan olisi. Olen aika varma, että koko ryhmä aikoo kuitenkin perustuslakivaliokunnan kannan mukaan äänestää, Pitko sanoo.

Äänestyksessä menee tavallista kauemmin

Perjantain äänestys toteutetaan poikkeuksellisin järjestelyin, jotta kaikki kansanedustajat voivat päästä äänestämään niin, että koronaviruksen vuoksi tehdyt turvaetäisyydet pysyvät. Äänestämään otetaan nelisenkymmentä kansanedustajaa kerrallaan, kertoo eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi.

– Edustajat jaetaan useampaan ryhmään sukunimen alkukirjaimen perusteella. Sitten kuulutetaan, mikä ryhmä kulloinkin voi tulla valtiosaliin ja milloin he tulevat (istuntosaliin) äänestämään, Kulovesi sanoo.

Ryhmät porrastetaan niin, että kunkin ryhmän välissä on noin kymmenen minuuttia aikaa. Äänestykseen menee siis vajaa tunti, koska ensimmäinen ryhmä on istunnon alkaessa jo sisällä.

Kuloveden mukaan tämä on toinen kerta, kun äänestys joudutaan järjestämään näin. Ensimmäinen kerta oli kesäkuun alussa pidetty äänestys, jossa Anu Vehviläinen (kesk.) valittiin puhemieheksi. Silloin kaikki ryhmät odottivat äänestystä valtiosalissa yhdellä kertaa, mutta tila osoittautui liian pieneksi.

Koronaviruksen vuoksi istuntosalissa on paikalla tavallisesti vain neljäsosa kaikista kansanedustajista.

Käsittely alkaa keskiviikkona

Eduskunnan täysistunnossa aletaan käsitellä keskiviikkona perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta sitä, saako valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen eduskunnan suostumuksen asettaa Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa lausumien mielipiteiden takia.

Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa viime vuoden kesäkuussa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Perustuslakivaliokunta korosti mietinnössään, ettei syyttämisluvan myöntämisessä ole kysymys kansanedustajan syyllisyyden vahvistavasta lausumasta. Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä eli sitä, onko syyttämislupaa koskevassa pyynnössä tarkoitettu teko luettava edustajan syyksi rikoksena, mietinnössä todetaan.

Lisäksi perustuslakivaliokunta painotti poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta. Valiokunnan mielestä perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei kuitenkaan ole tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.