Kelalle tulleissa etuushakemuksissa roima kasvu koronakeväänä

Kelasta on haettu etuuksia selvästi enemmän kuin viime keväänä. Esimerkiksi työttömyysturvahakemuksia jätettiin yli 97 000 enemmäin kuin viime keväänä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Kelaan on tullut koronakevään aikana yhteensä 186 000 uutta työttömyysturvahakemusta, mikä on 97 500 hakemusta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Hakemusten määrä on kasvanut kaikissa maakunnissa.

Kelan mukaan hakemusten määrä oli suurimmillaan huhtikuun alussa.

– Hakemusmäärät lähtivät kasvuun heti maaliskuun puolivälissä ja suurin hakemusmäärä oli viikolla 14, eli huhtikuun alussa. Naisilta on tullut selvästi enemmän hakemuksia kuin miehiltä. Hakemusten määrässä näkyvät etenkin lomautukset palvelualoilla, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen kertoi tiistaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Hakemusten määrä kääntyi uudelleen nousuun toukokuun lopussa. Kelan arvion mukaan taustalla on koronatilanteen lisäksi myös lukuvuoden päättyminen ja opiskelijoiden valmistuminen.

Yrittäjien työmarkkinatuen hakemuksia on tullut yhteensä 32 100. Myös yleisen asumistuen hakemusmäärä on viime vuotta suurempi.

Paljon nuoria toimeentulotuen saajia

Perustoimeentulotuen hakemusmäärät ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Toimeentulotuen piiriin on tullut sekä huhti- että toukokuussa noin 11 000 uutta kotitaloutta.

Uusia saajia on Kelan mukaan erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Kelan mukaan nuorten toimeentulotuen saajien kasvava määrä ei johdu pelkästään koronatilanteesta.

– Nuoret saavat yleisestikin useammin perustoimeentulotukea. Se johtuu muun muassa siitä, että alle 25-vuotiaille on tiukemmat työttömyysturvan ehdot ja nuorilla on harvemmin säästöjä, joita he voisivat käyttää, Jauhiainen lisäsi.

Etuuksien toimeenpano ei häiriintynyt poikkeustilan aikana

Hakemusmäärien kasvusta huolimatta Kela kokee, että se on suoriutunut tehtävistään hyvin. Kelan mukaan etuuksien toimeenpano ja käsittelyajat eivät häiriintyneet poikkeustilan aikana.

– Etuuskäsittelyn tilanne on saatu pidettyä hyvänä, Kelan pääjohtaja Outi Antila sanoi lehdistötilaisuudessa.

Antilan mukaan Kela pärjäsi poikkeuksellisessa tilanteessa etenkin hyvän ennakoinnin ansiosta. Lisääntyneen hakemusmäärän lisäsi Kelassa pelättiin, että heidän oma henkilöstönsä sairastuu. Antilan mukaan Kelassa onnistuttiin siirtymään nopealla aikataululla etätöihin, vaikka henkilöstöön lukeutuu tuhansia ihmisiä.

Sosiaalityöntekijät ovat Kelan kanssa eri mieltä Kelan suoriutumisesta poikkeusaikana. Sosiaalibarometri 2020-julkaisuun vastanneista sosiaalityöntekijöistä yli neljännes arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti.

Sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen Kelaan on kriittisintä etenkin Uudellamaalla ja yli 200 000 asukkaan kunnissa.

Kelan mukaan Kelaan kohdistuvat paineet olivat pahimmillaan koronakriisin alussa, jolloin hakemuspaine oli pahimmillaan. Suomen talouden kannalta pahin on Kelan arvion mukaan vielä edessä. Lehdistötilaisuudessa painotettiin etenkin sitä, että Suomen talouden taantuma riippuu pitkälti koronatilanteen kestosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut