THL:n tutkijat: Huumeongelma ei ratkea rangaistuksilla

THL:n tutkimuskatsauksen perusteella huumeongelman ratkomiseen on tehokkaampia keinoja kuin rangaistukset. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoiden julkaisema katsaus ottaa selvän kannan huumeiden vastaiseen työhön. Tutkimuskatsauksen mukaan rangaistukset eivät ratkaise huumeongelmaa.

– Tutkimukset maailmalta kertovat, että parempia ratkaisuja voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:n tiedotteessa.

Katsauksessa todetaan, että huumeiden käyttö ja huumekuolemat ovat lisääntyneet ympäri maailmaa ankarista rajoitustoimista huolimatta. Myös Suomessa käyttö ja haitat ovat lisääntyneet.

Huumeiden käyttöä on vuosikymmeniä pidetty lähinnä rikosoikeudellisena asiana. Tutkimusten mukaan perinteinen rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka kuitenkin syventää sosiaalista eriarvoisuutta sekä lisää kansanterveysongelmia ja kustannuksia.

Onko rangaistavuuden poisto ratkaisu?

Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan on esitetty dekriminalisointia eli rangaistavuuden poistamista. THL:n katsaukseen kerättiin tietoa dekriminalisoinnin toteutustavoista ja vaikutuksista eri puolilla maailmaa.

– Tilanne on jokaisessa maassa erilainen, joten kansallisilla malleilla vastataan eri tarpeisiin erilaisin tuloksin, sanoo THL:n vieraileva tutkija Ali Unlu.

Katsauksen mukaan huumeiden käytön dekriminalisointi vähentää huumeiden käyttäjien tartuntatautiriskiä ja huumekuolemia. Lisäksi apua ja hoitoa on helpompi hakea.

– Jos tavoitteena on ehkäistä huumekuolemia, lisäresursseja pitää osoittaa myös huumeongelmaisten hoitoon ja tukeen. Pelkkä käyttöön ja hallussapitoon liittyvä lainmuutos ei ole riittävä toimi, tutkimusohjelmajohtaja Tuukka Tammi painottaa.

Suurin este dekriminalisoinnin käyttöönotolle on pelko huumeiden käytön nopeasta lisääntymisestä. Tutkimusryhmä kuitenkin huomauttaa, että pitkällä aikavälillä se ei ole aiheuttanut merkittävää kasvua.

– Huumeiden lainsäädännöllinen asema ei ole ainoa käytön yleisyyttä ennustava tekijä. Sen tarkastelussa on otettava laajemmin huomioon kansalliset ja kansainväliset sosiaaliset, kulttuuriset ja nuorisokulttuuriset tekijät, Hakkarainen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.