Artistit menettävät keikkojen mukana toimeentuloa, mutta keikkatauko on antanut aikaa levyn tekoon ja tarvittuun hengähdystaukoon

Rap-yhtye Gasellien jäsen Hätä-Miikka eli Miikka Niiranen (vasemmalla) kertoo, että vaikka koronatauko keikkoihin on lyönyt loven toimeentuloon, nyt on ollut aikaa keskittyä musiikin tekemiseen. Kuvassa myös yhtyeen jäsenet MusaJusa, Päkä ja Thuge Hefner. Olivia Ranta / LEHTIKUVA

STT

Kun poikkeusolot seisauttivat Suomen ja koko maailman maaliskuussa, myös kulttuuriala pysähtyi ennennäkemättömällä tavalla.

– Alkuun oli sellainen olo kuin matto olisi vedetty alta. Keikkailu on kuitenkin niin iso osa meidän toimeentuloamme. Toki sitä muualtakin tulee, mutta keikkapuoli on se pääasiallinen palkkio työstä, kertoo Hätä-Miikkana tunnettu rap-artisti Miikka Niiranen Gasellit-yhtyeestä.

Gasellit ei aio olla ensimmäinen yhtye, joka keikkalavoille palaa. Myös muusikkoina työskentelevät Sanna Klemetti ja Mira Luoti toivovat selkeää ohjeistusta siitä, miten keikkoja aikanaan lähdetään toteuttamaan. Kaikki haluavat tuoda ihmisiä yhteen vasta sitten, kun se on yleisölle ja esiintyjille turvallista.

Keikkatauko antaa ja ottaa

Suomalaiset kuluttavat ahkerasti elävää musiikkia. Musiikintekijöitä edustava Teosto kysyi viime vuoden elokuussa tutkimuksessaan suomalaisten musiikinkuuntelutottumuksista, ja tuolloin puolet vastaajista kertoi ostaneensa konserttiliput viimeisen vuoden aikana. Live-esiintymiset muodostavatkin suurimman osan täyspäiväisten artistien toimeentulosta.

Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö, juristi Lottaliina Pokkinen kertoi STT:lle viime vuoden marraskuussa, että keikkailun jälkeen artistin merkittävimpiä tulonlähteitä ovat Teosto- ja Gramex-korvaukset, joita maksetaan esimerkiksi radiosoitoista. Soitetuimmille artisteille näistä on epidemian aikana jonkin verran hyötyä, mutta kaikki eivät saa yhtä paljon radiosoittoa.

Litku Klemetti -taiteilijanimellä tunnettu muusikko Sanna Klemetti toivoo enemmän vaihtelevuutta radiosoittoihin ja televisioesiintymisiin.

– Toivoisin, että radiotkin tarttuisivat indiemmänkin musiikin esiintuomiseen ja soittaisivat muidenkin kuin tunnettujen Vain elämää -artistien musaa.

Musiikkilehti Soundi myönsi Klemetille vuoden tulokas -palkinnon vuonna 2016. Klemetti ja Gasellit löysivät ensijärkytyksen jälkeen erikoisesta tilanteesta myös hyvää, sillä molemmat työstävät parhaillaan uutta levyä. Gasellit ovat Miikka Niirasen mukaan saaneet keskittyä musiikin tekemiseen, kun keikat eivät vie ympäri Suomea.

– Tuntuu nyt uskomattomalta, että ennen olemme tehneet samaan aikaan levyä ja keikkailtu. Yksityiskohtia on ehditty vatvomaan enemmän ja laittamaan työtunteja sisään. Teemme levyä vain levynä eikä kaiken muun ohella ja toivomme, että se kuuluu myös musiikissa.

Odottamatonta vapaa-aikaa keskellä sesonkia

Tyhjä keikkakalenteri tuo myös muita mahdollisuuksia. Kesälomia ei alalla juuri tunneta, sillä kesä mielletään muusikkojen sesongiksi. Tänä kesänä artisteilla on aikaa hengähtää usean hektisen keikkakesän jälkeen.

PMMP:stäkin tuttu Mira Luoti saikin yllättäen nauttia lasten kanssa yhteistä kesälomaa keikkailemisen ja näyttelemisen sijaan. Luodilla oli naispäärooli Mielensäpahoittaja -musikaalissa Samppalinnan kesäteatterissa Turussa, mutta projekti siirtyi ensi kesälle. Hänellä on osaamista useammalta puolelta kulttuurialaa, mutta työt ovat jäissä.

– Kaikki ne alat, missä minä itse vaikutan, on laitettu kiinni, Luoti kertoo.

Koko tapahtuma-ala odottaa

Keikkojen mennessä alta kärsivät kuitenkin muutkin kuin esittävät artistit, muistuttaa Gasellit-yhtyeen Päkänä tunnettu Pekka Salminen. Keikattomuus iskee myös yhtyeiden mukana kulkeviin ääniteknikkoihin ja muihin artistien ympärillä töitä tekeviin ammattilaisiin.

– Musiikkialan tulevaisuus huolettaa. Kuinka pitkään keikkajärjestäjät pysyvät pystyssä? Miten festivaalit selviävät vuodesta? Ne ovat kuitenkin meidän palkanmaksajamme ja tilaajamme, jotka mahdollistavat työskentelymme. Niiden selviäminen on meidänkin kannalta oleellista. Tunnemme myös tietynlaista vastuuta siitä, että toivottavasti pääsemme tarjoamaan taas töitä niille ihmisille, joita haluamme työllistää ja pitää mukana.

Kesän oli määrä olla täynnä suuria kulttuuri- ja musiikkitapahtumia, mutta hallituksen asettamat kokoontumisrajoitukset sekä ihmisissä herännyt huoli omasta ja muiden terveydestä siirsivät suunnitelmat tulevaisuuteen. Tapahtuma-ala julkaisi 8.6. kannanottovideon, jossa esiintyy useita yleisötapahtumissa työskenteleviä ammattilaisia. Videolla pyydetään, ettei heitä unohdettaisi.

– Viihteen tekeminen tarvitsee meitä, videolla sanotaan.

Keikoille osallistutaan nyt virtuaalisesti

Keikkakulttuuria on pidetty elossa etäyhteyksin. Useat artistit ovat järjestäneet virtuaalikeikkoja, joita yleisö voi seurata kotisohvilta.

Klemetin mielestä etäkeikat tuovat esiin sosiaalisen median hyvän puolen. Hän nauttii siitä, miten Instagram-sovelluksen kautta järjestetyt keikat ovat mahdollistaneet uudenlaisen vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Hiljainen yleisö tuntuu Klemetistä hauskalta ja erilaiselta, mutta toiset kaipaavat äänekästä ja musiikin tahdissa hyppivää ihmismassaa.

– Onhan se aina osa keikkahurmosta, mutta sitä ei tänä kesänä pääse toimittamaan esiintyvänä artistina tai festivaalikävijänä. Toivottavasti sellaiset ajat ovat vielä edessä, Niiranen sanoo.

Myös Luodin mielestä virtuaalikeikoilta puuttuu yleisön reagointi ja palaute esiintymisestä.

– On se aikamoinen kamppailu, kun esiintyessä haluat välittää kotikatsomoihin sen hyvän fiiliksen ja vastassa on pelkkää pimeyttä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut