Järisyttävät yhteiskunnan muutokset pakottavat uudistamaan koulutuksen – Sitran selvityksessä muutospaineita aiheuttavat väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys sekä muuttoliikkeet

Alueiden väliset tarpeet muuttuvat Sitran mukaan niin paljon, että seuraavan 20 vuoden aikana ei voida soveltaa enää yhtä koulutuksen järjestämisen mallia koko maassa. MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

STT

Ikääntyvä väestö, aleneva syntyvyys ja muuttoliikkeet aiheuttavat paineita koulutusjärjestelmälle tulevaisuudessa. Tämä ilmenee Sitran tuoreesta selvityksestä.

Alueiden väliset tarpeet muuttuvat Sitran mukaan niin paljon, että seuraavan 20 vuoden aikana ei voida soveltaa enää yhtä koulutuksen järjestämisen mallia koko maassa.

Erityisesti alueilla, joilla väestö vähenee, on Sitran arvioissa tärkeää tehdä joustavia alueellisia ja paikallisia ratkaisuja ja hyödyntää oppilaitosten välistä yhteistyötä.

– Selvityksen tärkein viesti on mielestäni tietoisuuden herättäminen väestönkehitykseen liittyvistä järisyttävistä muutoksista. Koko maan kehityksen suunnan arvioimisen sijaan on olennaista huomioida, miten tuleva kehitys ennusteiden toteutuessa vaikuttaa eri alueilla ja mitä tämä tarkoittaa alueellisen koulutuksen kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta, asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä kommentoi.

Alueelliset erot uhkaavat kasvaa

Sitran selvitys tuo ilmi, että väestökehitykseen vaikuttavat poikkeuksellisella tavalla samaan aikaan alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen sekä valikoiva muuttoliike, joka entisestään lisää alueellisia eroja.

Koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta olennaisia ovat Aron mukaan syntyvyyden lisääntyminen, pudokkuuden vähentäminen, koulutusperäisen maahanmuuton lisääntyminen ja aikuisväestön jatkuva oppiminen.

Lisäksi kehitykseen vaikuttavat talouden ja koulutuspolitiikan päätökset, arvioi vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitrasta.

– Selvitys ei anna suoria vastauksia, miten koulutusjärjestelmää tulisi kehittää. Yhtenä ratkaisuna voisi kuitenkin toimia oppilaitosten välinen yhteistyö ja opetuksen monimuotoistuminen. Tulevaisuudessa oppilaitosten välistä yhteistyötä tehdään harvemmin asutuilla alueilla varmasti myös eri koulutustasojen välillä. Jos alueella siis on yksikin opetusta tarjoava oppilaitos, voi se ottaa aiempaa laajemmin vastuuta koko alueen koulutustarpeista.

Rajuimmat muutokset harvaan asutuilla alueilla

Alhainen syntyvyys vaikuttaa koulutusjärjestelmään pitkään. Ensin se heijastuu 2020-luvun aikana peruskouluikäisiin, 2030-luvun alussa lukio- ja ammatillisen koulutuksen ikäluokkiin ja lopulta 2030-luvun lopulla korkeakoulun aloittaviin.

Samalla muissa ikäluokissa työikäisten määrä laskee etenkin 2030-luvun aikana, ja 75- ja 85-vuotiaiden ikäryhmien koko kasvaa merkittävästi koko maassa.

Muuttoliikkeen aiheuttamat muutokset vaikuttavat rajuimmin harvaan asutuille alueille ja kaupunkien ulkopuolelle.

– Esimerkiksi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat tähänkin asti kohdistuneet tietyille alueille ja toimialoille. Nyt näyttää siltä, että tulevat muutokset voivat entisestään vahvistaa tätä alueiden erilaistumista, Sitran Huttula pohtii.

Huttula muistuttaa, että kyseessä on kuitenkin ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

– Osaajapula on vältettävissä, kun koulutusratkaisujen uudelleen muotoiluun tartutaan ripeästi.

Yhden mallin ratkaisu ei ehkä enää toimi

Väestörakenteen muutokset sekä väestön keskittyminen kaupunkialueille vaativat Huttulan mukaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista politiikkaa.

Sitran selvityksen mukaan tulevaisuudessa on tärkeää, että jokaisen osaaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön. Samalla olennaista on koulutusjärjestelmän kehittäminen vastaamaan eri tavoin eri alueiden tarpeisiin.

– Erot suurten opiskelu- ja korkeakoulukaupunkien ja muun maan välillä kasvavat, jos kaikki jatkuu samalla kehitysuralla kuin 2010-luvulla ja väestöennuste toteutuu ennakoidulla tavalla. Korostaisin vahvasti poisoppimista yhden mallin ratkaisuista koko maassa. Tulevaisuudessa yhä useammalla alueella koulutustarve vähenee, ja siksi joustavien alueellisten ja paikallisten ratkaisujen merkitys korostuu, tutkija Timo Aro sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.