Poikkeuksellinen koronakevät ei juuri hetkauttanut opinahjoja STT:n lukiovertailussa – kärkisijoille pääsivät turkulainen Katedralskolan i Åbo ja Enontekiön Erälukio

Suurista lukioista ykkössijalla oli jälleen turkulainen Katedralskolan i Åbo. Tämän kevään abiturientti Hugo Enroth pitää lukionsa vahvuuksina hyvää oppimisilmapiiriä ja pientä kilpailua opiskelijoiden välillä. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Kevään ylioppilaskirjoitusten suoritukset eivät STT:n lukiovertailun perusteella kärsineet kokonaisuutena sen kummemmin koronaviruksen aiheuttamista ongelmista. Kirjoitusten aikataulua jouduttiin epidemian vuoksi kiirehtimään, joten viimeisellä koeviikolla saattoi pahimmillaan olla viisi koetta perä perään.

Vertailusta käy ilmi, että kirjoitusten arvosanojen keskiarvot olivat hyvin entisenkaltaisessa suhteessa kolme vuotta sitten lukiotaipaleensa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvoihin. Kärkilukioiden suoritukset olivat suunnilleen yhtä hyviä kuin aiemmin, eikä pahnanpohjimmaisissakaan näkynyt minkäänlaista romahdusta.

Ylioppilastutkinnon arvostelumalli on sellainen, että koronaviruskriisin kaltainen kaikkia lukiolaisia koskettava tilanne ei heikennä arvosanoja. Koska pisteytyskäytäntö ei juuri vaihtele, mahdolliset heikommat oppimistulokset näkyisivät arvosanojen pisterajoissa, mutta niissäkään ei ole sen suurempia muutoksia.

STT:n lukiovertailussa käytetään keväällä ylioppilastutkintonsa hyväksytysti suorittaneiden kokelaiden pakollisten aineiden kokeiden lukiokohtaisia keskiarvoja. Osa tutkintoihin kuuluvista kokeista on suoritettu jo aiempina lukukausina.

Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

"Pieni kilpailu motivoi"

Suurista, 51:n tai useamman kokelaan lukioista ykkössijalla oli kolmatta kevättä peräkkäin turkulainen Katedralskolan i Åbo. Mikä on "Kattanin" salaisuus?

– Minusta tuntuu, että meillä on tosi hyvä yleinen ilmapiiri oppimisen kannalta. Opettajat ja oppilaat motivoivat toinen toisiaan oppimaan ja opettamaan uusia asioita, kertoo tämän kevään abiturientti Hugo Enroth.

– Toinen on se, että oppilaiden välille on syntynyt sellaista pientä kilpailua. Ei tarvitse olla paras kaikessa, mutta pieni kilpailu motivoi siihen, että haluaa suoriutua paremmin.

Koronavirusepidemian vuoksi reaalikokeiden aikataulua aikaistettiin viikolla, joten monen abiturientin lukuaikataulut menivät uusiksi. Enrothin mukaan kyseessä oli aikamoinen shokki, kun yhtäkkiä samalla viikolla kirjoitettavia aineita olikin huomattavasti suunniteltua enemmän.

– Nyt jälkeenpäin kun miettii, se ei ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä ja kyllä siitä selvisi.

Todistusvalinta huolettaa monia

Kirjoituksia enemmän koronavirus on Enrothin mukaan vaikuttanut abiturienttien kevääseen sitä kautta, että todistusvalinnan merkitystä kasvatettiin huomattavasti jatko-opintoihin hakemiselle.

– Jos yo-kokeet eivät menneet tosi hyvin, voi jäädä opiskelupaikka saamatta. Ja nyt kun monet pääsykokeet jaettiin kahteen osaan, ei voi heti mennä kesälomalle kesäkuun alussa, kun pääsykokeen toinen osa voi olla kesäkuun lopussa.

Enrothin kohdalla kauppakorkeakoulu Hankenin ovet aukenivat todistuksella. Ennen opintoja väliin tulee vielä asepalvelukseen astuminen heinäkuussa.

Lakkiaislauantaina lukioiden yhteiset lakkiaisjuhlat jäävät väliin koronatilanteen vuoksi, mutta Enrothin valkolakkia juhlitaan perhepiirissä.

– Lähimmän suvun kanssa mennään meidän terassille, istutaan siinä ja huolehditaan, että turvavälit pysyvät erityisesti mummiin ja ukkiin. Juhliminen onnistuu pienelläkin porukalla, hän kertoo.

Muille mitalisijoille tulivat isoista lukioista toinen listan vakionimi Etelä-Tapiolan lukio Espoossa ja 25. sijalta kolmanneksi noussut Mynämäen lukio. Totuttuun tapaan kymmenen kärjessä olivat vahvasti edustettuina ruotsinkieliset lukiot, joita mahtui kärkeen peräti seitsemän.

Samat suoritustavat eivät sovi kaikille

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen kertoo, että vaikka se ei kevään abiturientteja juuri enää koskenutkaan, etäopetukseen siirtyminen sujui lukiossa erittäin hyvin. Kun Kiinassa leviävästä koronaviruksesta alkoi kantautua tietoja, Pärnänen pyysi jo vuodenvaihteen tienoilla lukion opettajia miettimään suunnitelmiaan sen varalta, että virus häiritsisi opetusta.

– Kävin jokaisen opettajan läpi ja kysyin, että hommaatko tämän jutun. He olivat jo henkisesti valmistautuneet siihen ja sitten kun se päätös tuli, että maanantaina on sitten etäopetusta, se ei tullut heille yllätyksenä, vaan oli ajatuksena tuttu. Uskon, että se auttoi, että he pääsivät kiinni tähän aika nopeasti, hän sanoo.

Pakollisesta hypystä etäopetukseen on Pärnäsen mukaan saatu paljon ideoita siihen, miten opetusta voidaan hoitaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi syksyllä eräs äidinkielen kurssi järjestetään kolmesti, mutta yksi kerroista pidetään vain etäopetuksena.

– Pitäisi antaa opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia suorittaa näitä kursseja, koska yksi ja sama tapa ei sovi kaikille. Ja jos vastaavia (epidemian) vaiheita tulee syksyllä tai myöhemmin, pärjäämme, Pärnänen sanoo.

Enontekiöllä lukioyhteisö on pieni ja tiivis

Pienistä, alle 50 kokelaan lukioista kärkisijalle nousi Enontekiön Erälukio Lapissa. Se oli viime keväänä sijalla 22. Tänä keväänä ylioppilastutkinnon suoritti siellä neljä abiturienttia.

– Nämä tänne lukioon tulleet ovat hyviä oppilaita. Meillä on täällä hyvä yhteishenki, ja opettajat opettavat yksilöllisesti näitä oppilaita ja huomioivat erilaiset oppimistarpeet, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma.

Yksilöllinen opetus on Erälukiossa tavallista helpompaa, sillä monet oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa poikkeuksellisen pitkältä ajalta. Lähes kaikki lukion opettajat opettavat myös paikallisessa peruskoulussa, ja kaikki tämän kevään ylioppilaat ovat saman peruskoulun kasvatteja.

– Tämä on pieni yhteisö, ja se vaikuttaa tietenkin tuloksiin. Tiedetään jo valmiiksi, millaisia tukitoimia tarvitaan kellekin, Peltovuoma kertoo.

Pohjoisen verkkoyhteydet toivat haasteita

Koronakevät aiheutti kuitenkin vaikeuksia Enontekiöllä, vaikka kaikki tarvittava saatiin hoidettua maaliin saakka. Sekä peruskoulussa että lukiossa opettavien opettajien työtaakka oli raskas, ja heidän tietotekniikkataitonsa vaihtelivat paljon. Pohjoisen pitkät välimatkat mutkistivat myös etäopetusta, koska joidenkin oppilaiden verkkoyhteys oli hutera.

– Ei niitä voi sillä tavalla huonoiksi sanoa, mutta kuormitus oli aika kova näillä yhteyksillä opetuspäivien aikana, kun ihmiset olivat myös etätöissä.

Etäopetuksesta saatuja kokemuksia aiotaan kuitenkin hyödyntää myös jatkossa.

– Meillähän on perinteitä siitä, että osa harvinaisemmista jutuista, joita on valinnut vain 1–2 oppilasta, ostetaan jostain digi- tai etälukiosta. Nyt huomattiin, että voidaan itsekin tätä tehdä. Sehän saattaisi jatkossa vähentää kuljetuskustannuksia, kun meillä on tällainen pitkänomainen kunta, Peltovuoma sanoo.

Pisin koulumatka kunnan sisällä on Kilpisjärveltä tulevilla lukiolaisilla, jotka asuvat noin 170–190 kilometrin päässä. He asuvat viikot lukiolla. Pisintä päivittäistä matkaa taittavat Karesuvannossa asuvat, joiden päivämatka on 60 kilometriä suuntaansa.

Erälukion lisäksi pienten lukioiden mitalisijoilla olivat Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Parikkalan lukio Etelä-Karjalassa.

Lukiovertailussa on aina epävarmuuksia - näin tulokset laskettiin

– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2017 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja kevään 2020 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

– Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja noin 350 lukiota.

– Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

– STT:n lukiovertailun eräs heikkous on, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

– Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti. Vuoden 2018 syksystä alkaen lukiot on jaettu vertailua varten pieniin lukioihin, joissa yo-tutkinnon suoritti alle 50 kokelasta, ja suuriin lukioihin, joissa tutkinnon suorittaneita oli 51 tai enemmän.

– Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, useimpia Steiner-kouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia.

– Vertailun tuloksia vääristää se, että IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta moni heistä ei suorita ylioppilastutkintoa eikä siten näy tutkintokeskiarvossa.

– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.