Metsään tekisi mieli – mutta mitä tarvitaan mukaan? Kysymys on tullut viime vuosina yhä tutummaksi retkeily- ja vaellusvarusteita myyvissä liikkeissä. Ilmiö ei ole yllätys: esimerkiksi kansallispuistokäyntien vuosittainen määrä on Metsähallituksen tilastojen mukaan kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa.
Partioaitan toimitusjohtaja Nina Ehrnrooth kertoo, että aloittelijoiden määrän lisääntyminen on näkynyt varustevuokrauksen suosiossa sekä liikkeissä pidetyissä klubi-illoissa, joita tosin ei nyt korona-aikana ole voitu järjestää. Esimerkiksi retkeilyn alkeisiin opastava teemailta on ollut viime vuosina hyvin suosittu.
Toimitusjohtaja Johanna Rantala Scandinavian Outdoorista sanoo, että yksi merkki aloittelijoiden määrän kasvusta on ollut lisääntynyt palvelutarve myymälöissä ja verkkokaupan chat-palvelussa.
– Kokeneet retkeilijät tietävät etukäteen, mitä makuualustaa tai makuupussia he hakevat ja vaikka tilaavat sen verkosta. Aloittelijat pyytävät apua eivätkä välttämättä etukäteen tiedä, mitä oikeastaan ovat hakemassa, hän kuvailee.
Samoin Intersportin ketjujohtaja Juha Nurminen sanoo ulkoiluinnon näkyvän liikkeissä, sillä myös esimerkiksi polkujuoksu- ja päiväretkeilyvarusteiden kysyntä on viime vuosina kasvanut.
Perustarpeet löytyvät melkein joka kodista
Suomen Ladun viime vuonna teettämän kyselyn mukaan moni haluaisi aloittaa retkeilyn harrastamisen, mutta esteenä on muun muassa varusteiden puute. Järjestön aikuisliikunnan suunnittelija Juhani Lehto huomauttaa, että kyse on mielikuvasta enemmän kuin siitä, ettei varusteita oikeasti olisi.
– Kaikki päiväretkelle tarvittava löytyy käytännössä joka kodista ilman hankintoja. Tärkeintä on jalkineet, sitten jonkinlainen reppu, eväät ja riittävä vaatetus. Farkutkin käyvät, kunhan eivät ole liian kireät, hän sanoo.
Lehdon mukaan vasta yön yli retkeillessä vastaan voi tulla se, että esimerkiksi makuupussia, telttaa tai makuualustaa ei löydy valmiina varastosta. Samoin jalkineiksi eivät enää kelpaa lenkkarit silloin, kun siirrytään ulkoilureiteiltä sammalikkoon. Ennen varusteiden hankintaa hän kuitenkin kannustaa testaamaan retkeilyä lähimetsässä.
– Silloin pääsee haistelemaan sitä nautintoa, jota ulkona ja retkellä olosta saa. Jos se tuntuu hyvältä, sitten voi alkaa hankkia varusteita.
Laatu ja eettisyys kiinnostavat luonnossa liikkuvia
Sama vinkki on Partioaitan Ehrnroothilla ja Scandinavian Outdoorin Rantalalla. Kumpikin kannustaa panostamaan laadukkaisiin ja kestäviin välineisiin – mutta vasta sitten, kun on varma, että niille on käyttöä.
Intersportin Nurminen kertoo laadukkuuden olevankin yhä keskeisempi tekijä ostopäätöksissä.
– Asiakkaat hakevat laadukkaita ja kestäviä tuotteita, ja monia kiinnostaa tuotteen tausta ja ekologisuus. Kysytään esimerkiksi kierrätysmateriaalia tai sitä, millaista merinovilla on tai mistä untuvat ovat peräisin.
Ehrnrooth uskoo, että eettisten ja ekologisten tuotteiden sekä luontoon kohdistuvan kiinnostuksen kasvulla on toistensa kanssa tekemistä.
– Kun vastuullisuus lisääntyy, ihmiset kiinnostuvat myös luonnosta. Tai sitten se on mennyt päinvastoin, että kun kiinnostutaan luonnosta, vastuullisuus kasvaa. Jotenkin käsi kädessä ne tuntuvat kulkevan.
Huono kenkäpari voi pilata koko kokemuksen
Jos retkeilykärpänen toden teolla puraisee, varusteiden hankinta voi Lehdon mukaan viedä mukanaan.
– Aivan kuin missä tahansa harrastuksessa, ensin menee pikkusormi ja sitten koko käsi, hän huomauttaa nauraen.
Lehdon filosofia on, että retkeily on taitolaji, jossa tärkein varuste on maalaisjärki. Harrastuksen edetessä on kuitenkin kiistatonta, että esimerkiksi pitkillä vaelluksilla tai talvisilla yöpymisillä luonnossa tarvitaan kunnon välineitä jo turvallisuussyistä. Jos vaeltamista harrastaa sekä talvella että kesällä, kumpikin vuodenaika vaatii omanlaisiaan varusteita.
Kaikista olennaisin raja menee Lehdon mukaan turvallisuudessa. Niin kauan kun varusteiden puute tai laatu ei vaaranna ketään, kukin voi valita oman makunsa mukaisen arsenaalin. Esimerkiksi huonot kengät tai epäsopiva rinkka saavat todennäköisesti aikaan vahinkoa, joka heikentää ulkona liikkumisen tutkittuja hyötyjä tai vähintäänkin tekee liikkumisen epämiellyttäväksi.
– Ei siinä ainakaan retkeilystä pääse nauttimaan kauheasti, jos kengät hiertävät, Lehto sanoo.
Ostoksille on mentävä ajoissa
Pelkkä varusteiden hankkiminen ei riitä hyvälle retkelle. Rantala painottaa, että aloittelijan ei kannata suunnitella ensi töikseen monen päivän vaelluksia, vaan varusteet on ajettava sisään hyvissä ajoin. Siksi kauppaan ei pidä suunnata lähtöpäivää edeltävänä iltana.
– Varsinkin vaelluskengät ja rinkka on ostettava tarpeeksi ajoissa. Jos ei ole koskaan kantanut rinkkaa tai on kulkenut rinkan kanssa viimeksi lapsena partiossa, rinkkaan voi laittaa painoa ja testata sitä päiväretkellä, hän neuvoo.
Lehto neuvoo todella käyttämään aikaa itselle sopivien varusteiden valintaan. Silloin oppii, milloin kallis hankinta kannattaa ja milloin taas edullisempi vaihtoehto on omiin tarpeisiin riittävä.
Kevytretkeilijä poraa reikiä lusikkaan
Kokeneiden retkeilijöiden joukossa on monenlaisia trendejä. Ehrnrooth ja Rantala kertovat esimerkiksi kevytretkeilijöistä, jotka laskevat kantamustensa painon grammojen tarkkuudella ja pyrkivät kulkemaan mahdollisimman keveästi.
– Se on yksi todella suosittu muoto tätä hifistelyä, kuten myös riippumattoretkeily, Ehrnrooth sanoo.
Rantalan tuntemat kevytretkeilijät jopa poraavat reikiä retkilusikoiden ja -haarukoiden varsiin ja leikkaavat pesuohjelaput vaatteista minimoidakseen painolastin. Superkevyet mutta myös superlaadukkaat tuotteet ovat kuitenkin aivan omissa hintakategorioissaan.
– Ihan normaaleistakin hintaluokista löytyy kyllä kevyitä vaihtoehtoja. Varsinaiset kevytretkeilytavarat ovat erikseen ja niiden hinnat ovat usein merkittävästi kalliimpia.
Nurminen huomauttaa, että ulkoiluvaatteiden ominaisuudet ja laatu houkuttelevat varsinkin nykyään myös niitä, jotka eivät välttämättä edes aio syvälle erämaahan.
– Monet ulkoilubrändit ovat nyt muodikkaita, ja puhutaan urban outdoorista eli ulkoiluvaatteista kaupunkikäytössä. Katumuotiinkin haetaan mukavia monikäyttöisiä tuotteita.