Korona voi lähes kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrän – "Olemme nälkäpandemian äärellä"

WFP:n pääjohtajan mukaan yli 30 maata on vaarassa luisua nälänhätään. Kuvassa Punaisen Ristin paikallisyhteisön vapaaehtoinen kantaa siemensäkkiä Etelä-Sudanissa, jonka väestöstä yli puolet kärsii ruokakriisistä. AFP / LEHTIKUVA

STT

Koronapandemia voi lähestulkoon kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrän, varoitti Maailman ruokaohjelma WFP tiistaina tiedotteessaan. YK:n alaisen järjestön mukaan akuutista nälästä kärsivien määrä voi nousta yli neljännesmiljardiin kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Järjestö arvioi asiaa yhteistyökumppaniensa kanssa laatimassa maailman ruokakriisitilannetta käsittelevässä Global Food Crisis -raportissa.

Akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivien ihmisten määrä voisi nousta koronan taloudellisten vaikutusten vuoksi jopa 130 miljoonalla ihmisellä verrattuna vuoden 2019 lukemaan.

WFP:n ennusteen mukaan noin 265 miljoonaa ihmistä voisi kärsiä tämän vuoden loppuun mennessä akuutista ruokaturvattomuudesta alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa, ellei pikaisiin toimiin ryhdytä.

Nälänhätää pahimmillaan yli 30 maassa

WFP:n pääjohtaja David Beasley varoitti tiistaina maailmanlaajuisesta humanitaarisesta katastrofista.

– Olemme nälkäpandemian äärellä, Beasley kertoi YK:n turvallisuusneuvostolle videokonferenssin yhteydessä.

BBC :n mukaan Beasley on itse toipunut hiljattain koronatartunnasta. BBC:n mukaan Beasley kertoo, että maailmassa voidaan kokea lyhyen ajan sisään useita "raamatullisia mittasuhteita" saavia nälänhätiä.

– Totuus on, ettei aika ole puolellamme, Beasley sanoi BBC:n mukaan.

Tiistainen raportti on jo neljäs vastaava vuotuinen raportti. Sen mukaan nälänhädästä kärsivien määrä oli nousussa viime vuonna jo ennen koronaepidemian iskemistä.

Beasley painotti, ettei korona ole vain kansainvälinen terveyspandemia.

– Miljoonat konfliktien arpeuttamissa valtioissa asuvat siviilit, mukaan lukien monet naiset ja lapset, ovat vaarassa ajautua nääntymisen partaalle, Beasley kertoi.

Beasleyn mukaan nälänhätää voitaisiin kohdata pahimmillaan yli 30 maassa. Hänen mukaansa edellä mainituista maista kymmenessä on kussakin jo yli miljoona asukasta nääntymisen rajamailla.

Etelä-Sudanissa jopa 61 prosenttia väestöstä ruokakriisissä

Vuoden 2019 pahimmat ruokakriisit löytyivät WFP:n mukaan kymmenestä maasta, joiden joukossa olivat muun muassa Jemen, Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan ja Venezuela. Näissä kymmenessä maassa oli yhteensä noin kaksi kolmasosaa kaikista ruokakriisissä tai sitä pahemmassa tilanteessa olevista.

Etelä-Sudanissa jopa 61 prosenttia maan väestöstä oli viime vuonna ruokakriisissä tai jopa pahemmassa tilassa. WFP:n tiedotteen mukaan myös kuudessa muussa maassa vähintään 35 prosenttia väestöstä oli ruokakriisissä. Järjestön mainitsemat kuusi maata olivat Sudan, Jemen, Keski-Afrikan tasavalta, Zimbabwe, Afganistan, Syyria ja Haiti.

Raportissa käsiteltyjen 50 valtion kohdalla ruokakriisissä olevien ihmisten määrä nousi edellisvuodesta lähes kymmenellä prosentilla eli 123 miljoonaan.

WFP:n tiedotteessa kerrotaan, että vuonna 2019 suurin osa akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivistä ihmisistä oli maissa, jotka kärsivät konflikteista, ilmastonmuutoksesta ja taloudellisista kriiseistä.

Yli 180 miljoonaa vaarassa ajautua ruokakriisiin

Raportissa arvioidaan, että yhteensä 183 miljoonaa ihmistä 47 maassa on vaarassa ajautua ruokakriisiin, jos heihin kohdistuisi vielä jokin ylimääräinen isku.

WFP:n vanhempi ekonomisti Arif Husain arvioi järjestön tiedotteessa miljoonien ihmisten menettäneen jo säästönsä liikkumisrajoitusten ja maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman vuoksi.

– Covid-19 on mahdollisesti katastrofaalinen miljoonille ihmisille, joiden elämä on jo hiuskarvan varassa. Lisäksi se on vasaranisku miljoonille, jotka voivat syödä vain tienatessaan palkkaa, Husain kertoo tiedotteessa.

– Meidän on toimittava nyt kollektiivisesti, jotta voimme lieventää maailmanlaajuisen katastrofin vaikutuksia, hän lisäsi.

Raportin tuottivat WFP sekä 15 muuta humanitaarisen ja kehitysalan kumppania.

Rahalähetykset kehitysmaihin surkastuvat pandemian vuoksi, arvioi Maailmanpankki

Kehitysmaihin lähetettävät rahalähetykset vähenevät tänä vuonna noin viidenneksellä, arvioi Maailmanpankki. Lasku on nykyhistorian kovin.

Ulkomailla asuvien sukulaisten kehitysmaissa asuville perheilleen lähettämä raha on merkittävä tulonlähde. Maailmanpankin raportin mukaan rahasummat pienenevät, koska rahaa lähettäneet ovat menettäneet tuloja tai työnsä koronaviruspandemian vuoksi.

Viime vuonna sukulaisille kehittyviin maihin lähetettiin Maailmanpankin mukaan noin 555 miljardia dollaria. Tänä vuonna lähetysten summan arvioidaan olevan noin 445 miljardia dollaria.

Joissakin maissa, kuten Etelä-Sudanissa, Nepalissa ja Montenegrossa, ulkomailla työskentelevien lähettämä raha muodostaa neljänneksen tai jopa kolmasosan bruttokansantuotteesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut