IS: Suomi jäi ulos EU:n suurista suojavarustehankinnoista – sopimukseen liittyminen kesti STM:ssä yli kuukauden

Ilta-Sanomien mukaan Suomi viivytteli itsensä suurten suojavarustehankintojen ulkopuolelle. Kuvituskuvaa. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

STT

Ilta-Sanomien mukaan Suomi ei päässyt mukaan EU:n yhteisiin tarjouspyyntöihin suurista suojavarustehankinnoista. Lehden mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kesti yli kuukauden, ennen kuin ministeriö alkoi ripeästi valmistella Suomen liittymistä EU:n yhteiseen hankintamekanismiin.

Suomi liittyi hankintamekanismiin mukaan 27. maaliskuuta viimeisenä EU-maana, mutta siinä vaiheessa Suomi ei päässyt enää mukaan EU:n neljään suureen suojavarustehankintaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoo sähköpostitse STT:lle, että hän on pyytänyt valmistelemaan sopimukseen liittymisen heti, kun asia on hänen tietoonsa tullut sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden yksiköltä.

– EU:n yhteishankintasopimus on hyvä asettaa oikeaan mittakaavaan. Suomella ei olisi tällä hetkellä nykyistä enemmän hengityssuojia, vaikka sopimukseen olisi liitytty aiemmin, hän sanoo.

Pekosen tietojen mukaan sen EU-yhteishankinnan kautta, jossa Suomi ei ole mukana, ei jäsenmaille ole saapumassa materiaalia mahdollisesti vielä viikkoihin.

Hänen mukaansa yleisesti ottaen EU:n yhteishankintasopimusta ei ole pidetty erityisen nopeana tai tehokkaana tapana hankkia suojavarusteita ja nyt käynnissä olevan yhteishankinnan mittakaava on jäsenmaille jyvitettynä Suomen tarpeeseen nähden pieni.

"Liittymisprosessi on juridisesti monimutkainen"

Pekonen sanoo, että asiaa on sosiaali- ja terveysministeriössä käsitelty koronaan liittyvässä koordinaatioryhmän kokouksessa 19. helmikuuta, jossa ministerit eivät ole läsnä. Kansliapäällikkö on tässä kokouksessa pyytänyt virkamiehiltä asian valmistelua välittömästi, Pekonen lisää.

Pekonen sanoo, että hänelle asia esiteltiin ensimmäisen kerran viikolla 9 eli maaliskuun ensimmäisellä viikolla ministeriön omassa koronatilanteeseen liittyvässä kokouksessa.

– Tässä kohtaa asiaa oli jo kansliapäällikön pyynnöstä valmisteltu ministeriössä kiireisesti ja melko pitkälle, hän sanoo.

Pekosen mukaan suojavarusteiden riittävyyden varmistamiseksi tärkeimmät kanavat Suomelle ovat kotimainen tuotanto, Huoltovarmuuskeskuksen hankinnat sekä kuntien, yksityisten palveluntarjoajien ja sairaanhoitopiirien omat hankinnat.

– EU:n yhteishankintasopimukseen päätettiin kuitenkin liittyä, koska ennakoitiin tilanteen jatkuvan suojavarusteiden saatavuuden kannalta haastavana, jolloin kaikki luotettavat hankintakanavat on hyvä ottaa mukaan valikoimaan, hän sanoo.

Pekosen mukaan liittymisprosessi on juridisesti monimutkainen ja sen läpivieminen vaati tietyn ajan.

"Yhteishankintamekanismin rooli voi mahdollisesti korostua tulevaisuudessa"

Pekosen mukaan yhteishankintasopimukseen liittyminen ei yksin riitä millään tavalla ratkaisemaan Suomen suojavälinetarvetta, vaan omat hankintakanavat ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta ensisijaisia.

Ministerin mukaan Suomi on esittänyt uutta EU:n yhteishankintaa, johon on Suomen lisäksi ilmoittanut mukaan muun muassa EU:hun kuulumattomat Norja ja Islanti. – Tämän hankinnan toivomme toteutuvan.

Pekosen mukaan EU-komissio on maaliskuussa ilmoittanut käyvänsä neuvotteluja Kiinan viranomaisten kanssa suojavarusteiden, hengityskoneiden sekä laboratoriotestien ja -välineiden yhteishankinnasta, joka toteutetaan yhteishankintasopimuksen ulkopuolella.

– Suomi on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua myös tähän hankintaan.

Pekonen arvioi, että yhteishankintamekanismin rooli voi mahdollisesti korostua tulevaisuudessa, kun koronavirukseen kehitetään rokotetta ja käydään keskusteluja rokotteen hankintakanavista ja hinnoista.

"EU:n yhteishankinta on lähtökohtaisesti koskenut rokotteita"

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo STT:lle tekstiviestitse, että Suomi ei liittynyt vuonna 2014 EU:n yhteishankintasopimukseen sikainfluenssan jälkeen syntyneessä tilanteessa, missä lapsia sairastui Pandemrix-rokotteen vuoksi narkolepsiaan.

– EU:n yhteishankinta on lähtökohtaisesti koskenut rokotteita, joita Suomi on saanut hankittua itse edullisemmin, Varhila sanoo.

Varhila sanoo, että tarkkailijan asemasta sopimuksen osapuoleksi liittyminen edellytti ensisijassa arviointia siitä, onko Suomen linja muuttunut alkuperäisestä ja jos on, mitä juridisia asioita sopimukseen liittyminen edellytti kansallisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut