Näin Huoltovarmuuskeskuksen maskijupakka eteni – keskus ehti tehdä kohukaupat juuri ennen apujoukkojen saapumista

STT on selvittänyt useiden taustakeskustelujen ja -dokumenttien avulla, kuinka tapahtumat etenivät. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT

Epäonnistuneita suojavälinehankintoja tehneen Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ympärillä käynnistyi huhtikuun alkupuolella julkisuuspyörre, jonka seurauksena keskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema erosi, työministeri Tuula Haatainen (sd.) vaati keskuksen hallitukselta selvitystä tilanteesta ja kaksi HVK:n johtoryhmäläistä hyllytettiin.

STT on selvittänyt useiden taustakeskustelujen ja -dokumenttien avulla, kuinka tapahtumat etenivät. Keskeisiä lähteitä ovat olleet HVK:n hallituksen oma selvitys sekä sen KPMG-yhtiöltä tilaama erillisselvitys . Taustakeskusteluja on käyty tilausasiaa tuntevien tahojen kanssa sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä HVK:sta.

Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla, mutta keskus tekee omalla vastuullaan sille annetut tehtävät. Suojavarusteiden hankintapyynnöt ovat tulleet keskukselle sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM).

Avunpyyntöön vastattiin

Helmikuun 12. päivä STM lähetti Huoltovarmuuskeskukselle pienen hankintapyynnön, jossa esitettiin 250 000 hengityssuojaimen ja suunnilleen yhtä monen suojavisiirin ostamista.

Hankintapyyntö otettiin HVK:ssa käsittelyyn, mutta koska Kiina oli silloin sulkenut rajansa ja suuren osan talouttaan koronavirusepidemian vuoksi, suojavälineiden markkinat olivat jumissa.

Maaliskuun loppupuolella koronavirusepidemia oli käynnistynyt myös Suomessa toden teolla, ja suojavälinemarkkinat olivat alkaneet taas avautua ostajille Kiinan tilanteen helpottuessa.

STM lähetti tiistaina 24.3. HVK:hon suojavälineitä koskevan poikkeuksellisen ison hankintapyynnön, joka sisälsi muun muassa 10 miljoonaa kirurgista maskia, miljoona kappaletta korkean suojaustason hengityssuojaimia ja 10 miljoonaa suojamyssyä.

HVK:ssa huomattiin hankinnan olevan niin suuri, että he tarvitsivat apua sen toteuttamiseen.

Suojavälinehankinnat eivät tavallisesti kuulu HVK:n toimintaan, mutta sopivampiakaan toimijoita suurten keskitettyjen hankintojen tekemiseen ei ollut. Tehtävä otettiin HVK:ssa vastaan.

Seuraavana päivänä 25.3. HVK lähetti avunpyynnön työ- ja elinkeinoministeriöön ja tiedusteli, onko ministeriön hallinnonalalta saatavissa apuvoimia ennen ulkoisten rekrytointien käynnistämistä.

TEM:issä alettiin heti kartoittaa, keitä ostoasioiden osaajia HVK:n avuksi lähtisi mistäkin.

Taustojen tarkistukset jäivät

Samaan aikaan HVK kuitenkin aloitti suojavälinehankinnat muun muassa talousrikostaustaisen kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän ja pikavippifirmoja pyörittäneen, ulosottovelkojen kanssa painineen liikemiehen Onni Sarmasteen kanssa.

Jylhä ja Sarmaste olivat ensimmäisten yhteydenottajien joukossa. Kiireessä ja paineessa heidän ja heidän yritystensä taustoja ei tarkastettu riittävän hyvin.

STT:n näkemien sähköpostien perusteella Jylhän tarjous oli päivätty 27.3, ja sen korvannut Sarmasteen tarjous hyväksyttiin sunnuntaina 29.3.

Jylhän yrityksen kanssa tehtiin oma sopimus suojavälineiden toimittamisesta, ja STT:n tietojen mukaan 29.3. HVK hyväksyi sen tarjouksen. Kumpikin kauppa oli suuruudeltaan noin 5 miljoonaa euroa.

Sarmasteelle koko kauppasumma maksettiin heti maanantaina 30.3, kun taas Jylhälle maksettu puolikas kauppasummasta laitettiin jäihin virolaisessa Luminor -pankissa, koska pankki piti rahamäärää epäilyttävänä.

KPMG:n raportin mukaan HVK painotti alkuvaiheessa Jylhän ja Sarmasteen kaltaisten uusien, vaihtoehtoisten kanavien löytämistä suojavälinehankinnoille ja jätti vakiintuneiden ja tunnettujen suojavälinetoimittajien hyödyntämisen muille hankintoja tekeville yksiköille.

– Edellä mainittua menettelyä ei kuitenkaan ole Huoltovarmuuskeskuksen toimesta kirjallisesti määritelty ja henkilöstölle ohjeistettu, raportissa sanotaan.

HVK:n entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema on kertonut julkisuuteen, että keskuksen saamista sadoista yhteydenotoista ja tarjouksista pyrittiin valitsemaan ne, jotka ovat keskuksen kannalta hyviä eivätkä häiritse sairaanhoidon erityisvastuualueiden omia hankintoja.

Vahvistuksia tuli ensimmäisten kauppojen jälkeen

Samana maanantaina kun miljoonat siirtyivät Sarmasteen tilille, Huoltovarmuuskeskuksen hankintaorganisaatiota vahvistamaan alkoi saapua asiantuntijoita.

Seuraavien päivien aikana TEMistä tuli ensin yksi ihminen ja myöhemmin toinen, Säteilyturvakeskuksesta tuli neljä ihmistä ja julkisen sektorin yhteishankintoja tekevästä Hansel -yhtiöstä kolme. Suojavälineitä maailmalta haalivan HVK:n hankintayksikön vahvuus kasvoi näin 15 henkeen.

Tässä vaiheessa STM ja TEM kävivät keskusteluja siitä, että Huoltovarmuuskeskus ottaisi jatkossa tehtäväkseen suojavälinehankintojen koordinoinnin ja tilannekuvan muodostamisen hankinnoista, koska vastaava tehtävä ei ollut kenenkään harteilla.

Huoltovarmuuskeskukselle lähetettiin 6.4. asiasta ohjauskirje, jonka sekä työministeri Haatainen että sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) olivat allekirjoittaneet. Koska tehtävät lisääntyivät, HVK:lle lähetettiin TEMistä Janne Känkänen johtamaan uutta yksikköä ja sen kokoamista.

Maskit eivät täyttäneet standardeja

Ensimmäinen erä Onni Sarmasteelta ostettuja hengityksensuojaimia ja suu-nenä-suojuksia saapui tiistaina 7.4. Suomeen. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) testeissä kuitenkin osoittautui , etteivät ne täyttäneet tilauksessa edellytettyjä vaatimuksia sairaalakäyttöön sopimisesta. Keskiviikkona kerrottiin, että saapuneille maskeille löytyy silti käyttöä hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa.

Myöhään keskiviikkona Suomen Kuvalehti kertoi HVK:n kaupoista Sarmasteen ja Jylhän kanssa ja käynnisti HVK:n ympärille muodostuneen mediamylläkän.

Työministeri Haatainen on kertonut saaneensa tietää suojainkaupan epäselvyyksistä Suomen Kuvalehden artikkelista ja pyysi torstaina 9.4. HVK:n hallitukselta pikaista selvitystä asiasta. HVK:n hallitus päätti myös itse tilata kauppatoimista ulkopuolisen tarkastuksen KPMG-yhtiöltä.

Torstaina Helsingin Sanomat myös kertoi, että Tiina Jylhä markkinoi kasvomaskejaan väärennetyllä sertifikaatilla.

– Vastuu tehdyistä hankinnoista kuuluu Huoltovarmuuskeskukselle ja keskuksen toimitusjohtajana minulle, toimitusjohtaja Lounema sanoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Vastuusta koitui seurauksia, sillä seuraavana päivänä pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, ettei Lounema nauti enää hänen luottamustaan. Perjantaina Lounema jätti eronpyyntönsä työministeri Haataiselle, joka nimitti hänen tilalleen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Janne Känkäsen.

Kauppoja purkuun

Maanantaina 13.4. HVK:n hallitus hyllytti keskuksen johtoryhmän jäsenet Asko Harjulan ja Jyrki Hakolan. Hakola oli allekirjoittanut sopimuksen, jolla heikkolaatuisiksi osoittautuneita maskeja oli tilattu Onni Sarmasteelta.

HVK kertoi tiistaina 14.4. tehneensä poliisille tutkintapyynnön Sarmasteen kanssa tehdystä kaupasta jotta tutkittaisiin, onko tapauksessa syyllistytty petokseen.

Viikonloppuna Sarmaste oli esittänyt väitteen, ettei häneltä tilattu maskeja nimenomaisesti sairaala- vaan siviilikäyttöön, mutta HVK:n sisäiset selvitykset olivat toista mieltä. HVK:n mukaan virheellisistä tuotteista pyritään saamaan hinnanalennusta ja vielä toimittamattomien tuotteiden osalta kauppa pyritään purkamaan.

Myös Jylhän yritykselle on esitetty kaupan purkuilmoitus ja jo maksetun kauppahinnan palautusvaatimus.

Julki tulleiden selvitysten mukaan HVK poikkesi suojainhankinnoissaan merkittävästi ja toistuvasti tällaisia asioita säätelevistä työjärjestyksestä ja taloussäännöstä sekä hankintaprosessista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.