Kunta-alan sovittelussa puheet kovenevat ja lakkojakin väläytellään jo syksylle

Etätapaamisia on sovittu tiiviisti seuraaville päiville, mutta näyttää kaukaiselta, että sopu syntyisi vappuun mennessä, kuten valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on toivonut. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Kunta-alan sovittelussa tahti kiihtyy ja puheet kovenevat, mahdollista opettajien lakkoakin väläytellään jo syksylle. Etätapaamisia on sovittu tiiviisti seuraaville päiville, mutta näyttää kaukaiselta, että sopu syntyisi vappuun mennessä, kuten valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on toivonut.

– Jos ei sopimusta synny, ollaan syksyllä lakossa. Miksi me istuisimme pitkiä kokouksia sovittelussa, jos mikään asia ei etene, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen STT:lle.

Juko vaatii varhaiskasvatuksen opettajien siirtämistä yleisestä kunnallisesta työ- ja virkaehtosopimuksesta opettajien sopimukseen. Se on valmis menemään jopa lakkoon sen takia, jos muu ei auta.

– Se on meidän tärkeimpiä tavoitteitamme. Opettajat kuuluvat opettajien sopimukseen. Se on varhaiskasvatuksen opettajille itsetuntoa ja ammatin arvostusta koskeva kysymys, Luukkainen sanoo.

"Haastava juttu, kun ruvetaan neuvottelujärjestelmää muuttamaan"

Sovittelussa junnaavat muutenkin yhä samat asiat kuin jo aiemmin kuukausia kestäneissä neuvotteluissa, muun muassa kiky-tuntien kohtalo, sote-alan oma työehtosopimus ja palkanlisät, joita järjestöt vaativat yleisen palkankorotuslinjan päälle.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo, että esitettyjen vaatimusten laajuus ja sitä kautta vaikeus on omaa luokkaansa.

Megaluokan kysymys on Jalosen mukaan tällä hetkellä se, miten sopimusalan neuvottelujärjestelmä muuttuu.

– Se on haastava juttu, kun ruvetaan neuvottelujärjestelmää muuttamaan. Se avaa koko paletin, Jalonen sanoo STT:lle.

Kunta-alan sopimusten piirissä on noin 400 000 kuntatyöntekijää, muun muassa opettajia, hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Vanhat sopimukset umpeutuivat kuun vaihteessa. Koronavirustilanteen takia sovittelua on hoidettu etäyhteyksien avulla.

Neuvotteluja ei helpota, että palkansaajajärjestötkin ovat keskenään eripuraisia.

Tehyn Rytkönen: Huonoon sopimukseen ei tyydytä

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät eivät edelleenkään aio tyytyä huonoon sopimukseen, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen STT:lle. Jos sopu ei löydy vappuun mennessä, Tehy ja Super ovat valmiita odottamaan koronakriisin yli.

– Jatko riippuu sitten siitä, milloin kriisi on ohi, Rytkönen sanoo.

Tehy ja Super ovat jo vuosia halunneet hoitoalalle oman työehtosopimuksen, kuten esimerkiksi opettajilla ja lääkäreillä on. Tällä kertaa järjestöt eivät aio antaa periksi, ne haluavat sopimuksen nyt.

Jalosen mukaan Kuntatyönantajat on valmis siihen, että sote-henkilöstölle tulisi oma alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus, mutta vasta sen jälkeen, kun maakuntahallinnot on perustettu.

– Tarvitaan tietty siirtymäaika. Se on uusi sopimus ja vaatii oman työstämisensä, ei se sormia napsauttamalla vain tule.

Järjestöt eivät enää Rytkösen mukaan aio odotella maakuntien perustamista.

– Me ei enää tämmöisiin kytkykauppoihin lähdetä. Se täytyy saada nyt. Sitä on jo rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, pohjat on jo tehty.

Hänen mukaansa sote-työehtosopimusta alettiin valmistella jo elokuussa 2018 liittokierroksen jälkeen samalta pohjalta, mutta kun Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistus kaatui vuonna 2019, työnantaja pysäytti koko prosessin.

– Se vei luottamuksen.

Koronalisä vaihtui valmiuslakilisäksi

Neuvottelujen yksi kynnyskysymys on palkanlisä, jota Tehy ja Super ajavat oman terveytensä uhalla koronakriisin keskiössä puurtaville hoitoalan työntekijöille. Rytkönen on aiemmin puhunut koronalisästä, mutta nyt hän kutsuu sitä mieluummin valmiuslakilisäksi.

– Lisä koskisi kaikkia heitä, joita valmiuslaki koskettaa, eli sairaanhoitajien lisäksi esimerkiksi bioanalyytikkoja tai röntgenhoitajia. Etulinjassa työskentelee paljon eri sote-alojen ammattilaisia, joilta on peruttu vuosilomat ja jotka ovat käytännössä pakkotyössä tällä hetkellä.

Mihinkään summiin ei Rytkösen mukaan ole lukkiuduttu.

– Korostan, että valmiuslaki on erittäin tärkeä asia suomalaiselle yhteiskunnalle, mutta siitä kurimuksesta pitää maksaa x summa euroja y ajalle. Esimerkiksi ainakin HUSin lääkärit ovat jo saaneet koronasta johtuvaa palkanlisää, miksi eivät siis hoitajat saisi.

Ylimääräisiä lisiä vaativat muutkin kuin hoitajat

Kuntatyönantajien Jalonen painottaa, että vaikka hoitoala on korostunut koronalisäkeskustelun takia, vaatimuksia on kaikilla.

– Erilaisia vaatimuksia ylimääräisistä lisistä on tullut muiltakin kuin hoitajilta. Yli yleisen linjan meneviä lisiä ovat esittäneet kaikki kunta-alan järjestöt vähän eri nimillä.

– Kuntataloudessa ei sellaisia rahoja löydy. Korona heikentää tilannetta vielä entuudestaan useita vuosia tästä eteenpäin valtion tukipaketeista huolimatta. Kuntapalvelut ja niiden rahoituspohja uhkaavat murentua.

Rauhoittaakseen tilannetta KT teki Jalosen mukaan noin kuukausi sitten tarjouksen vuoden sopimuksesta, mutta järjestöpuoli ei hyväksynyt sitä. Palkankorotukset olisivat olleet 1,3 prosenttia.

– Sanon suoraan, että tällä koronalla halutaan tehdä myös työmarkkinapolitiikkaa. Se mutkistaa asioita lisää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.