Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Madridissa valmistaudutaan ilmastokokouksen loppuistuntoon

Pitkäksi venyneen YK:n ilmastokokouksen neuvotteluja jatkettiin Madridissa yön yli. Ilmastokokouksen loppuistunnon oli määrä alkaa sunnuntaina aamupäivällä.

Puheenjohtajamaa Chilen edustaja vetosi BBC:n mukaan yöllä osapuoliin ja pyysi sovinnollisuutta sekä joustavuutta. Kokousta vetävän Chilen ympäristöministerin mukaan keskusteluissa on melkein päästy sopimukseen, mutta lopputuleman pitäisi olla kunnianhimoinen.

Ympäristöjärjestön WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mukaan neuvotteluiden kestosta päättää lopulta Chile, joka halusi puolenyön jälkeen, että keskusteluja vielä jatkettaisiin, jotta tulosta saataisiin.

– Luulen, että aika monet olisivat siinä kohtaa odottaneet, että peli laitettaisiin poikki. On ollut tosi vaikea tilanne jo niin pitkään, Rahunen arvioi STT:lle aamulla yhdeksän jälkeen Suomen aikaa.

Yön aikana tehtiin neuvotteluryhmien kanssa ministerikonsultaatioita. Rahusen mukaan yöllä saatiin myös uudet tekstit päätöslauselmiin. Näitä tekstejä on käyty yön aikana läpi maiden kanssa. Konsultaatioiden anti selviää aamupäivän istunnossa.

– Eilispäivän versio oli aivan täysin ala-arvoinen ja tämä uusi teksti, ei tämäkään ole riittävä.

Rahusen mukaan teksti ei ole ollenkaan riittävällä tasolla siltä osin, miten siinä viitataan ensi vuoden tavoitteiden päivittämiseen ja kunnianhimon lisäämiseen.

Madridissa on ollut tarkoitus sopia Pariisin ilmastosopimuksen vielä auki olevista asioista. Kokouksen oli määrä päättyä jo perjantai-iltana.

Neuvotteluissa ovat olleet vastakkain etenkin maat, jotka eivät halua kiristää päästötavoitteitaan enempää lähiaikoina, ja maat, jotka vaativat kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

"Maiden pitäisi selkeästi sanoa, että olemme ilmastokriisissä"

Ilmastokokoukseen on kohdistunut huomattavaa painetta ja valtioilta odotetaan selkeää viestiä siitä, että kriisin ratkaiseminen otettaisiin tosissaan ja toimia oltaisiin valmiita lisäämään. Tieteentekijät ovat antaneet toistamiseen kiireisiä varoituksia ilmaston tilasta, ja miljoonat nuoret ovat jatkaneet viikoittaisia ilmastolakkojaan.

Pahiten ilmastonmuutoksesta kärsineiden valtioiden edustajat ovat kuitenkin arvioineet, ettei kokous ole onnistunut täyttämään kunnianhimoisen teeman tarjoamia odotuksia. Kokouksen teemana on tällä kertaa "Time for action" eli aika toimia.

– Kaikkein tärkein viesti tässä kokouksessa olisi se, että maat selkeästi sanovat, että kyllä ilmastokriisissä ollaan ja aiotaan merkittävästi lisätä meidän tavoitteitamme ensi vuonna ja tehdä se ajoissa ennen Glasgow’n kokousta. Sellaista viestiä siellä ei tällä hetkellä ole, arvioi WWF:n Rahunen.

Kunnianhimosta ilmastotoimiin ei ole selkeitä merkkejä

Madridissa on kokoontuneena edustajia lähes 200 maasta. Yhdessä heidän on ollut määrä tehdä sääntökirja vuonna 2015 allekirjoitetulle Pariisin ilmastosopimukselle. Sopimuksen tavoite on ollut rajoittaa lämpötilojen nousu maapallolla kahteen asteeseen ja mieluummin jopa 1,5 asteen tasolle.

Kunnianhimoa ilmastokriisin selättämiseksi ei kuitenkaan ole ilmastojärjestöjen mukaan ollut. Esimerkiksi vapaaehtoisten hiilivähennysten vahvistamista ovat ajaneet lähinnä pienet saarivaltiot ja vähemmän kehittyneet valtiot sekä Euroopan unioni.

Kiina ja Intia ovat tehneet selväksi, etteivät ne koe tarpeelliseksi parantaa nykyisiä päästövähennyssuunnitelmiaan ja ovat sen sijaan sälyttäneet rikkaille valtioille vastuuta johtaa esimerkillään sekä avustaa taloudellisesti köyhempiä maita. Kiinan hiilipäästöt ovat maailman suurimmat ja Intian neljänneksi suurimmat.

Rahusen mukaan ei näytä siltä, että tarvittavaa lisärahoitusta vahinkojen korvaamiseksi olisi tulossa. Teollisuusmaat ovat hänen mukaansa vastustaneet rahoituksen lisäämistä. Rahoituksen tarve tiedostetaan, mutta konkreettisia ehdotuksia tai lupauksia ei ole tehty.

Markkinamekanismitekstissä useita porsaanreikiä

Brasilia ja Australia sen sijaan haluavat, että aiemman ilmastosopimuksen mukaan maiden kerryttämät päästöhyvitykset otettaisiin huomioon osana niiden osallistumista Pariisin sopimukseen.

Nämä Kioton sopimuksessa määritellyt yksiköt ovat olleet Rahusen mukaan yksi keskeinen kiistakapula keskustelussa, joka liittyy markkinamekanismeihin. Myös markkinamekanismeista tuli uusi teksti yöllä, mutta se oli Rahusen mukaan edelleen hyvin huonoihin sääntöihin pohjautuva.

– Siellä oli useampia porsaanreikiä, mitkä olisivat tehneet niistä säännöistä huonot.

Rahusen mukaan EU on sanonut aikaisemmin, ettei tämäntyyppisiä sääntöjä hyväksytä.

Markkinamekanismien osalta on ollut ongelmana myös se, miten saadaan turvattua se, että päästövähennyshankkeissa toteutuisi tiukka ympäristövastuu ja se, ettei myöskään paikalliselle väestölle aiheudu niistä harmia. Tekstissä oli Rahusen mukaan useampia kohtia, joiden pohjalta nämä eivät hänen arvionsa mukaan toteudu riittävällä tavalla.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi