Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Suomalaisfirmoille olisi tilaa Thaimaan yritysmaailmassa

Tällä hetkellä Thaimaassa toimii paljon vähemmän suomalaisia kuin esimerkiksi ruotsalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. LEHTIKUVA / Päivi Arvonen

Thaimaa on paljon muutakin kuin matkailumaa. Se on Kaakkois-Aasian toiseksi kehittynein maa Singaporen jälkeen ja alueen toiseksi suurin talous Indonesian jälkeen.

Monet isot kansainväliset suomalaisyritykset kuten Nokia , Valmet , Kone ja Huhtamäki ovat olleet Thaimaan markkinoilla vuosikymmeniä. Suomalaiset mieltävät Thaimaan kuitenkin ensisijaisesti lomakohteeksi, jonka liike-elämän mahdollisuuksia ei kovin hyvin tunneta.

Tällä hetkellä Thaimaassa toimii paljon vähemmän suomalaisia kuin esimerkiksi ruotsalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

– Thaimaa käy läpi voimakasta talouden ja yhteiskunnan uudistusprosessia, jossa huomioidaan myös ilmastohaasteet ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä panostetaan koulutuksen kehittämiseen. Suomella on juuri näiden alojen osaamista erityisesti energia-, kiertotalous- ja koulutusaloilla, joiden osaamista täällä todella arvostetaan, sanoo Suomen Thaimaan-suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven.

Syksystä 2016 Thaimaassa työskennelleen Suikkari-Klevenin virkakaudella Thaimaa on siirtynyt sotilashallinnosta parlamentarismiin.

– Parlamenttivaalien myötä voidaan toivottavasti käynnistää uudelleen Thaimaan ja EU:n vapaakauppaneuvottelut. Thaimaan keskiluokka ja sen ostovoima kasvavat ja infrastruktuuri jopa maaseudulla toimii erittäin hyvin, hän luettelee Thaimaan plussia yrityksille.

"Luottamus on kaiken avain"

Yksi Thaimaan suomalaisyritysten konkareista on maassa yli 50 vuotta toiminut konsulttifirma Pöyry , joka tosin tänä vuonna myytiin ruotsalaiselle insinööri- ja suunnitteluyhtiö ÅF :lle.

– Thaimaa on erityisesti teollisuuden alan toimijoille hyvä keskuspaikka: kehittynyt maa, jonne on helppo houkutella länsimaalaisia työntekijöitä, kertoo Thaimaassa 20 vuotta työskennellyt Pöyryn Thaimaan toimitusjohtaja Petteri Härkki.

Härkki korostaa Thaimaan olevan hyvä paikka päästä käsiksi markkinoihin muualla Kaakkois-Aasiassa.

– Tänne tulevien uusien yritysten on tärkeää tiedostaa, että Aasian markkinoilla on ensiarvoisen tärkeää panostaa luottamuksellisen asiakassuhteen kehittämiseen, mikä vie aikaa, mutta luottamus on kaiken avain, Härkki sanoo.

Thaimaan eduista Kaakkois-Aasian markkinoilla toimiville yrityksille on vakuuttunut myös Thaimaassa 35 vuotta asunut ja Logonet -yritystä johtanut Juha Saarinen.

– Thaimaa on yrityksille esimerkiksi Kiinaa huomattavasti helpompi toimintaympäristö, jossa palkkatasokin on alempi. Thaimaalaiset ovat pohjimmiltaan rehellisiä ja työntekijät lojaaleja, ja liike-elämässä pärjää englannilla, Saarinen sanoo.

Thaimaan plussina Saarinen pitää myös teollisuusalueiden hyvää infrastruktuuria sekä hyviä lentoyhteyksiä eri puolille Aasiaa.

– Thaimaa on selkeästi ”mainettaan parempi” maa, joka jokaisen Aasian markkinoilla toimivan yrityksen kannattaa ehdottomasti tarkistaa, Saarinen sanoo.

"Mitä voisi tehdä eri lailla kuin muut?"

Thaimaan markkinoille lähtöä miettiville suomalaisyrityksille on tarjolla apua Suomen suurlähetystöstä.

– Lähetystö avaa ovia, järjestää verkostoitumistilaisuuksia ja auttaa yrityksiä luomaan kontakteja toisiin yrityksiin ja viranomaisiin. Lisäksi tuotamme tietoa Business Finlandin ja ulkoministeriön ylläpitämään Markkinoiden mahdollisuudet -tietokantaan, suurlähettiläs Suikkari-Kleven kertoo.

Thaimaassa suomalaisyrityksiä auttaa myös vuonna 1992 perustettu Thai–Suomi-kauppakamari (TFCC).

– Thaimaan liike-elämä on säilynyt immuunina maan poliittiselle epävakaudelle eli yritysten toimintaedellytykset ovat vakaat ja hyvät, sanoo TFCC:n puheenjohtaja Jari Hietala.

Hietalalla on kahdenkymmenen vuoden kokemus Thaimaan ja Aasian liike-elämästä, ja hän on toiminut muun muassa Business Finlandin edeltäjän, Finpron, aluejohtajana Aasiassa.

– Suomalaisyritykset näkevät edelleen Kiinan markkinoiden muotimaana, mutta Thaimaata karsastetaan, ja suomalaisyrityksiä täällä on selkeästi vähemmän kuin vaikkapa ruotsalaisia, Hietala sanoo.

Tätä selittää osaltaan se, että Suomessa on Ruotsia vähemmän keskikokoisia yrityksiä.

– Suomalaiset yritykset voisivat ottaa mallia ruotsalaisyrityksiltä ajattelusta, mitä voitaisiin tehdä eri tavalla kuin muut, Hietala sanoo.

Hietalan johtama kauppakamari tekee tiivistä yhteistyötä Suomen suurlähetystön ja Business Finlandin kanssa, mutta kauppakamarin jäsenet hyötyvät myös yhteistyöstä muiden pohjoismaiden kauppakamarien kanssa.

– Merkittävä painoarvo on myös verkostoitumisella Thaimaan keskuskauppakamariin (JFCCT), jolla on jatkuvaa vuoropuhelua Thaimaan hallinnon kanssa aina pääministeritasolle asti, Hietala sanoo.

Thai–Suomi-kauppakamarilla on noin sata jäsentä, joista vajaa viidennes on henkilöjäseniä ja loput yrityksiä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi